Vastaa

Huomioi: tämä viesti näytetään vasta, kun valvoja on sen hyväksynyt.
Liitteet ja muut asetukset
Varmistus:
Ole hyvä ja jätä tämä laatikko tyhjäksi:
Kirjoita kuvassa näkyvät kirjaimet
Kuuntele kirjaimet / Pyydä uusi kuva

Kirjoita kuvassa näkyvät kirjaimet:
Oikotiet: paina ALT+S lähettääksesi viestin tai ALT+P esikatsellaksesi sitä

Yhteenveto

Kirjoittanut Markkanen
 -  16-11-2026
Supon johto varoittaa: Kiina vakoilee Suomessakin jatkuvasti ja paljon – Jopa tavisten pakko auttaa – Tässä keinot ja vaaran merkit

Henkilötiedustelu on niin pitkä prosessi, ettei sen kohteella ole siitä välttämättä aavistustakaan, sanoo suojelupoliisin vastatiedustelun päällikkö Teemu Liikkanen. Hunaja-ansoja ei käytettäisi, elleivät ne toimisi, hän lisää.

Kiinan tiedustelutoiminta on noussut otsikoihin Nvidian toimitusjohtajan Jensen Huangin vakoojaromanssin myötä. Suojelupoliisin vastatiedustelun päällikkö Teemu Liikkanen kertoo, että Kiinan tiedustelutoiminta on aktiivista myös Suomessa.

"Kiinan pyrkimys on tehdä läntistä maailmanjärjestystä heikommaksi ja hyödyntää siinä rakenteita, joita täällä on. Siihen Kiina tarvitsee tietoa myös Suomesta", Liikkanen sanoo.

Suomessa Kiinan tiedustelu kohdistuu ulko- ja turvallisuuspoliittiseen päätöksentekoon, strategisiin kysymyksiin, huipputeknologiaan ja Kiinan uhiksi katsomiin ryhmiin. Tietoa näihin liittyen kerätään henkilötiedustelun ja kybervakoilun keinoin.

"Kiinnostus meitä kohtaan Kiinan taholta on jatkuvaa ja pitkäaikaista", Liikkanen toteaa.

Laki velvoittaa kiinalaisia

Henkilötiedustelu on yksinkertaisimmillaan ihmisten välistä vuorovaikutusta. Sen avulla pyritään saamaan haltuun paitsi salaiseksi luokiteltua tietoa myös syvällisempää ymmärrystä.
"Tärkeää on, että päästään käsiksi näkemyksiin, sisäpiiritietoon ja arvioihin, joita ei ole saatettu kirjalliseen muotoon eikä ehkä tulla saattamaankaan", kuvaa Liikkanen tiedustelijoiden motiiveja.

"Henkilötiedustelulla on pitkä historia, ja sen takia sitä edelleen käytetään, että se toimii", hän lisää.
Eri maat tiedustelevat eri lähtökohdista, mutta keinot ovat henkilötiedustelussa pitkälti samat. Tiedustelijan tarkoitusperät piilotetaan jonkin hyväksyttävän peitteen suojiin. Hän saattaa esiintyä esimerkiksi tutkijana, toimittajana tai liike-elämän edustajana, Liikkanen luettelee. Tiedustelulle mielenkiintoisia ihmisiä kontaktoidaan myös sosiaalisessa mediassa.

Yhteyttä ottava ei välttämättä ole itse vieraan valtion tiedustelu-upseeri. Käytännön tiedustelua tekemään saatetaan pestata henkilöitä, joilla ei ole pääsyä muuhun kerättyyn tiedustelutietoon, mutta jotka hyödyntävät luonnollista rooliaan suhteen rakentamisessa.
"Tässä esimerkiksi Kiinan lainsäädäntö hyvin vahvasti velvoittaa näin toimimaan. Tiedustelulain mukaan Kiinan kansalaiset ja kiinalaiset organisaatiot ovat velvoitettuja auttamaan tiedusteluviranomaisia."

Kiina kohdistaa Suomeen jatkuvasti myös kybervakoilua osana maailmanlaajuisia operaatioita, Liikkanen muistuttaa.

"Uhka on todellinen ja vähintään yhtä merkittävä kuin henkilötiedustelun uhka."
Uhka kohdistuu tyypillisesti yrityksiin. Niiden varautumisen merkitystä Liikkanen korostaa. Tietoturva on tärkeää kaikenlaisissa olosuhteissa, mutta erityisesti tiedusteluun varautumisessa.
"Startup-yritykset eivät välttämättä aina ymmärrä koostaan johtuen omaa asemaansa. Heillä on merkittävää tietoa, jolloin varautumisen pitää olla myös kunnossa."

Pitkiä prosesseja

Tiedustelun tunnistaminen tiedusteluksi voi olla vaikeaa, sillä henkilötiedustelijat ovat saaneet pestiinsä erittäin pitkän koulutuksen.

"Suhdetta kohteisiin rakennetaan hyvin pitkäjänteisesti. Tämä ei ole mitään nopeaa toimintaa, vaan kohdetta lähdetään etsimään jo varhain", Liikkanen sanoo.
Käytännössä tiedustelija arvioi kohteen potentiaalia toimia tulevaisuudessa lähteenä. On punnittava, voiko kohdehenkilö edetä urallaan pisteeseen, jossa hänen hallussaan olisi kiinnostavaa tietoa.
"Näin henkilötiedustelu onnistuu kaikkein parhaiten. Henkilö ei ehkä itsekään ymmärrä silloisen asemansa kautta, että voi joutua tiedustelun kohteeksi."

Varuillaan olemalla voi silti pelastaa paljon. Hienostuneenkin tiedustelijan saattaa tunnistaa muutamista vaaran merkeistä.

"Kysytään sellaisia asioita, joita henkilön asiassa ei tulisi kysyä, tai lähestyminen ja yhteydenpito on normaalista poikkeavaa. Nämä ovat signaaleja, jotka on syytä huomioida."
Jensen Huangiin käytettyä "hunaja-ansaa" eli romanttisen jännitteen rakentamista hyödynnetään tiedustelussa yhä. 

Liikkanen ei sulje pois mahdollisuutta, että näin toimittaisiin Suomessakin. Tiedustelun keinot valikoidaan sen mukaan, minkä arvioidaan olevan vaikuttavinta.
"Kyllä sitä edelleen käytetään, koska se on osoittautunut toimivaksi."

LÄHDE: Tekniikkatalous.fi/Juho Silventoinen 14.11.2026

Markkanen