Tuoreimmat viestit

#1
Tietoturva / Kiina vakoilee Suomessakin jat...
Viimeisin viesti käyttäjältä Markkanen - 16-11-2026
Supon johto varoittaa: Kiina vakoilee Suomessakin jatkuvasti ja paljon – Jopa tavisten pakko auttaa – Tässä keinot ja vaaran merkit

Henkilötiedustelu on niin pitkä prosessi, ettei sen kohteella ole siitä välttämättä aavistustakaan, sanoo suojelupoliisin vastatiedustelun päällikkö Teemu Liikkanen. Hunaja-ansoja ei käytettäisi, elleivät ne toimisi, hän lisää.

Kiinan tiedustelutoiminta on noussut otsikoihin Nvidian toimitusjohtajan Jensen Huangin vakoojaromanssin myötä. Suojelupoliisin vastatiedustelun päällikkö Teemu Liikkanen kertoo, että Kiinan tiedustelutoiminta on aktiivista myös Suomessa.

"Kiinan pyrkimys on tehdä läntistä maailmanjärjestystä heikommaksi ja hyödyntää siinä rakenteita, joita täällä on. Siihen Kiina tarvitsee tietoa myös Suomesta", Liikkanen sanoo.

Suomessa Kiinan tiedustelu kohdistuu ulko- ja turvallisuuspoliittiseen päätöksentekoon, strategisiin kysymyksiin, huipputeknologiaan ja Kiinan uhiksi katsomiin ryhmiin. Tietoa näihin liittyen kerätään henkilötiedustelun ja kybervakoilun keinoin.

"Kiinnostus meitä kohtaan Kiinan taholta on jatkuvaa ja pitkäaikaista", Liikkanen toteaa.

Laki velvoittaa kiinalaisia

Henkilötiedustelu on yksinkertaisimmillaan ihmisten välistä vuorovaikutusta. Sen avulla pyritään saamaan haltuun paitsi salaiseksi luokiteltua tietoa myös syvällisempää ymmärrystä.
"Tärkeää on, että päästään käsiksi näkemyksiin, sisäpiiritietoon ja arvioihin, joita ei ole saatettu kirjalliseen muotoon eikä ehkä tulla saattamaankaan", kuvaa Liikkanen tiedustelijoiden motiiveja.

"Henkilötiedustelulla on pitkä historia, ja sen takia sitä edelleen käytetään, että se toimii", hän lisää.
Eri maat tiedustelevat eri lähtökohdista, mutta keinot ovat henkilötiedustelussa pitkälti samat. Tiedustelijan tarkoitusperät piilotetaan jonkin hyväksyttävän peitteen suojiin. Hän saattaa esiintyä esimerkiksi tutkijana, toimittajana tai liike-elämän edustajana, Liikkanen luettelee. Tiedustelulle mielenkiintoisia ihmisiä kontaktoidaan myös sosiaalisessa mediassa.

Yhteyttä ottava ei välttämättä ole itse vieraan valtion tiedustelu-upseeri. Käytännön tiedustelua tekemään saatetaan pestata henkilöitä, joilla ei ole pääsyä muuhun kerättyyn tiedustelutietoon, mutta jotka hyödyntävät luonnollista rooliaan suhteen rakentamisessa.
"Tässä esimerkiksi Kiinan lainsäädäntö hyvin vahvasti velvoittaa näin toimimaan. Tiedustelulain mukaan Kiinan kansalaiset ja kiinalaiset organisaatiot ovat velvoitettuja auttamaan tiedusteluviranomaisia."

Kiina kohdistaa Suomeen jatkuvasti myös kybervakoilua osana maailmanlaajuisia operaatioita, Liikkanen muistuttaa.

"Uhka on todellinen ja vähintään yhtä merkittävä kuin henkilötiedustelun uhka."
Uhka kohdistuu tyypillisesti yrityksiin. Niiden varautumisen merkitystä Liikkanen korostaa. Tietoturva on tärkeää kaikenlaisissa olosuhteissa, mutta erityisesti tiedusteluun varautumisessa.
"Startup-yritykset eivät välttämättä aina ymmärrä koostaan johtuen omaa asemaansa. Heillä on merkittävää tietoa, jolloin varautumisen pitää olla myös kunnossa."

Pitkiä prosesseja

Tiedustelun tunnistaminen tiedusteluksi voi olla vaikeaa, sillä henkilötiedustelijat ovat saaneet pestiinsä erittäin pitkän koulutuksen.

"Suhdetta kohteisiin rakennetaan hyvin pitkäjänteisesti. Tämä ei ole mitään nopeaa toimintaa, vaan kohdetta lähdetään etsimään jo varhain", Liikkanen sanoo.
Käytännössä tiedustelija arvioi kohteen potentiaalia toimia tulevaisuudessa lähteenä. On punnittava, voiko kohdehenkilö edetä urallaan pisteeseen, jossa hänen hallussaan olisi kiinnostavaa tietoa.
"Näin henkilötiedustelu onnistuu kaikkein parhaiten. Henkilö ei ehkä itsekään ymmärrä silloisen asemansa kautta, että voi joutua tiedustelun kohteeksi."

Varuillaan olemalla voi silti pelastaa paljon. Hienostuneenkin tiedustelijan saattaa tunnistaa muutamista vaaran merkeistä.

"Kysytään sellaisia asioita, joita henkilön asiassa ei tulisi kysyä, tai lähestyminen ja yhteydenpito on normaalista poikkeavaa. Nämä ovat signaaleja, jotka on syytä huomioida."
Jensen Huangiin käytettyä "hunaja-ansaa" eli romanttisen jännitteen rakentamista hyödynnetään tiedustelussa yhä. 

Liikkanen ei sulje pois mahdollisuutta, että näin toimittaisiin Suomessakin. Tiedustelun keinot valikoidaan sen mukaan, minkä arvioidaan olevan vaikuttavinta.
"Kyllä sitä edelleen käytetään, koska se on osoittautunut toimivaksi."

LÄHDE: Tekniikkatalous.fi/Juho Silventoinen 14.11.2026

Markkanen 
#2
Tietoturva / Microsoft on vaikeuksissa jäll...
Viimeisin viesti käyttäjältä Markkanen - 13-11-2026
Voisiko Microsoftin häiriö lamauttaa valtion?

Häiriöt pilvipalveluissa ovat näkyneet valtionhallinnon toiminnassa.

Microsoftin palveluissa alkoi torstai-iltana laaja häiriö.

Microsoft kertoi perjantaina, että palvelut palautuvat vähitellen Euroopassa, mutta osalla käyttäjistä voi yhä esiintyä ajoittaisia ongelmia. 

Ongelmia on ollut esimerkiksi sähköpostipalvelussa, Teamsissa ja muissa pilvipalveluihin pohjautuvissa palveluissa.

Yhtiön korjaustoimet eivät ole toimineet suunnitellusti.

Suomessa häiriö on näkynyt myös valtionhallinnon toiminnassa, kertoo Valtorin tietohallinnon ylijohtaja Hannu Naumanen.

– Tämä on pisin mitä muistan. Aikaisemmin on ollut hetkellisesti katkoksia, mutta tämä on poikkeuksellista, Naumanen sanoo Verkkouutisille.

Teams-kokoukseen liittyminen on voinut kestää tavallista kauemmin, sähköpostiviestit eivät ole aina lähteneet tai saapuneet perille ja verkkolevyjen sisältö on päivittynyt hitaasti.


– Tämä ei estä valtionhallinnon toimintaa, mutta hidastaa sitä.

Häiriön vaikutukset riippuvat siitä, miten viraston järjestelmät on toteutettu. Naumasen mukaan pilvipalveluista riippuvaiset virastot kärsivät ongelmista enemmän kuin ne, joiden järjestelmät toimivat paikallisesti.
Valtiovarainministeriön ICT-johtaja, ylijohtaja Jarkko Levasma kertoo sähköpostitse, että osa valtionhallinnon organisaatioista käyttää pilvipohjaisia Microsoftin M365-palveluita, mutta iso osa ei.

– Häiriön vaikutukset ovat vaihdelleet ajan kuluessa, eivätkä näkyneet kaikissa M365-palveluissa tasaisesti.
Kansalaisille tarjottavissa asiointipalveluissa tai Suomi.fi-palveluissa ei ole raportoitu ongelmia.

– Sähköpostin kulkeminen on ajoittain ollut osittain estyneenä, mikä voidaan ajatella eräänlaisena kansalaisille tarjottavana palveluna, Levasma kommentoi.

Viranomaiset ovat varautuneet häiriöihin

Nykyistä laajempi tai pitkäkestoisempi häiriö voisi vaikeuttaa viranomaisten toimintaa merkittävästi. Esimerkiksi sähköposteihin ja pilvipalveluihin ei välttämättä päästäisi käsiksi.

Naumanen muistuttaa, että suuren häiriön kohdalla vaikutukset yltäisivät valtionhallinnon ohella yrityksiin ja koko yhteiskuntaan. Moni on rakentanut omat toimintansa Microsoftin tarjoamien palvelujen varaan.

– Silloin oltaisiin erittäin haasteellisessa tilanteessa.

Viranomaisilla on käytössään muitakin työvälineitä, ja viestintään voidaan käyttää vaihtoehtoisia järjestelmiä. Haasteita voisi kuitenkin esiintyä esimerkiksi silloin, jos sähköposteihin tai pilveen pohjautuviin työtiloihin tallennettuihin tietoihin ei pääsisi laisinkaan käsiksi.

Naumanen ei usko, että palvelut menisivät pysyvästi nurin.

– En näe globaalista turbulenssista huolimatta sellaista skenaariota, että palvelut jäisivät kokonaan palautumatta käyttöön.
Valtorin asiakkaita ovat ministeriöt, virastot ja laitokset, joille se tuottaa perustason tieto- ja viestintätekniikan palveluja. Virastot vastaavat omien järjestelmiensä toiminnasta ja varautumisesta. Esimerkiksi Verohallinto huolehtii omasta verotusjärjestelmästään.
Naumasen mukaan valtionhallinnolla ei ole laajaa, kaikki organisaatiot kattavaa yhteistä varajärjestelmää, johon voitaisiin siirtyä laajan häiriön aikana. Sellaisen rakentaminen olisi Naumasen mukaan käytännössä mahdotonta.

Jos laaja ja pitkäkestoinen katko vaikuttaisi Valtorin tarjoamiin palveluihin, kuten sähköpostiin tai videoviestintään, vaihtoehtona olisi ottaa käyttöön paikallisesti tuotettuja ratkaisuja.

Siirtyminen vaatisi kuitenkin aikaa.

– Se ei ole nopea polku, mutta sillä tavalla se onnistuisi.

Valtiovarainministeriön ICT-johtaja Levasma kommentoi kysymystä mahdollisten suurten häiriöiden vaikutuksista tiiviisti. Hän painottaa, että viranomaisilla on lakisääteinen velvollisuus suunnitella varautumista häiriötilanteisiin.

– Valtiolla on olemassa ja käytössä vaihtoehtoisia viestintäkanavia sähköpostille, videoneuvottelulle, ynnä muulle sellaiselle. 

Varautuminen perustuu riskiarvioihin ja taso riippuu toiminnon kriittisyydestä.

LÄHDE: Verkkouutiset.fi/Konsta Tarnanen 13.11.2026

Markkanen
[ Linux Mint Rules! ] 8)
#3
Tietoturva / Älytelevisiot vakoilevat käytt...
Viimeisin viesti käyttäjältä Markkanen - 09-09-2026
Suomessa suositut älytelevisiot narahtivat käyttäjien äänien kuuntelusta ja laitteiden urkkimisesta, vaikka ne olisi laitettu pois päältä

Televisiojättien useat laitteet ovat viime vuosina ja kuukausina narahtaneet mitä eriskummallisimmista tavoista kerätä käyttäjistään dataa. Nyt vuorossa on LG.

Älytelevisioiden datannälkä on vain kasvamaan päin. Niiden valmistajat tekevät suuria määriä rahaa käyttäjistä keräämillään tiedoilla, minkä vuoksi laitteet keräävät aina vain enemmän ja enemmän tietoja kaikesta, mihin televisio pääsee käsiksi. Nyt käyttäjien vakoilusta tai ainakin laitteiden varustamisesta vakoilua varten on narahtanut ehkä televisiojäteistä suurin, LG.

Sen älytelevisiot skannasivat Youtube-kanava Gamer's Nexuksen testissä kaikki samassa verkossa olleet laitteet, kuten puhelimet, tietokoneet ja jopa älykellot. Mikä hälyttävintä, testeissä osoitettiin, että televisiossa on myös mikrofoni, joka kykenee nauhoittamaan käyttäjän ääniä tämän kotona. Tallennus toimii myös silloin, kun televisio on jätetty yhdistämättä käyttäjän verkkoon. Testin mukaan television keräämä data lähetetään valmistajalle, kun televisio löytää verkkoyhteyden. Nämä ominaisuudet toimivat, vaikka televisio olisi laitettu "pois päältä", tai lepotilaan irrottamatta sitä virtalähteestä.

Data syötetään televisioista suoraan LG:n LG Ad Solutions -yhtiölle, joka kertoo mainostajille olevansa yhteydessä 216 miljoonaan televisioon ympäri maailmaa. Myös kotiverkoista skannatut laitteet päätyvät mainostajalle: LG Ad Solutions kertoo pääsevänsä välillisesti käsiksi myös 363 miljoonaan muuhun laitteeseen pelkästään Yhdysvalloissa.

Gamer's Nexuksen testeissä käytettiin eteläkorealaisjätin oled-paneelilla varustettua G5-televisiota. Sen dataliikennettä seurattiin Wireshark-ohjelmistolla.
Jo aiemmin on todistettu, että näiden skannausten ja seurantojen lisäksi älytelevisiot tarkkailevat aktiivisesti myös sitä, mitä käyttäjä sen kautta katsoo. Niin sanottu ACR-järjestelmä (automated content recognition) ottaa näytöstä tasaisin väliajoin näyttökuvia, joista järjestelmä päättelee, mitä katsojan ruudulla pyörii. Vastaava data katsotusta sisällöstä ja ajankohdasta on kullanarvoista mainostajille.

Tietoturva-ammattilaiset ovat olleet huolissaan älytelevisioista. Niihin on nykypäivänä rakennettu sisään valtava määrä erilaisia valvontakyvykkyyksiä, mutta niiden tietoturva ei ole ominaisuuksien vaatimalla tasolla. Mikäli osaava hakkeri haluaa, älytelevision kautta voi valvoa kodin asukasta ja kartoittaa tämän verkkoa hyvinkin kattavasti. Jotkut tietoturva-alan ammattilaiset ovat suositelleet älytelevisioiden irrottamista kotiverkosta, ja käyttämään esimerkiksi suoratoistopalveluiden katsomiseen erillisiä, televisioon kytkettyjä laitteita. Näin televisio ei pääse lähettämään mahdollisesti keräämiään tietoja eteenpäin, eikä hakkeri pääse sen kautta käsiksi muuhun kotijärjestelmään.

LG ei ole julkaissut lausuntoa!

LÄHDE: Tivi.fi/uutiset/Justus Venho 08.09.2026
#4
Sodanuhka / Suomea ihmetellään maailmalla:...
Viimeisin viesti käyttäjältä Taakkatoimitus - 22-08-2026
Mitenköhän tähän uutiseen pitäisi suhtautua? Suomi lienee ainoita maita euroopassa, joka on realistinen Venäjän suhteen?

Taakkatoimitus

Artikkeli:

Arvostettu brittitoimittaja kehuu Helsinkiä poikkeuksellisen toimivaksi kaupungiksi. 

Arvostetun lontoolaisen The Sunday Times-sanomalehden kirjeenvaihtaja kuvailee Helsinkiä, "maailman onnellisimman maan" pääkaupunkia, poikkeuksellisen toimivaksi ja hyvin suunnitelluksi. Suomen pääkaupungilla on kuitenkin myös pimeämpi puolensa, moninkertaisesti palkittu ja arvonimen Brittiläisen imperiumin upseeri (OBE) saanut Christina Lamb kirjoittaa. 

Helsinki-kuvaukselleen Lamb on antanut vapaasti suomennettuna otsikon "Sotakirjeenvaihtajana maailman onnellisimmassa maassa". Artikkelissaan hän esittelee laajasti Helsingin historiaa, suomalaista saunakulttuuria ja Suomen pitkäaikaista kärkisijaa World Happiness -raportin listauksessa. Lamb mainitsee katsauksessaan luonnollisesti myös talvisodan ja Muumit. 

Matkakohde teki kokeneeseen kirjeenvaihtajaan vaikutuksen. Suomalaisilla on syytä tyytyväisyyteen, Euroopan helleaaltoa pohjoiseen paennut Lamb toteaa. 

– En ole koskaan ollut paikassa, jossa kaikki toimisi näin hyvin ja jossa kaikki tuntuisi olevan samalla tavalla suunniteltua miellyttävää elämistä varten. Olin saavuttanut sellaisen suomalaisen mielentilaan, että Lontoon tukahduttavaan helteeseen sopeutuminen oli vaikeaa.

Maailman kriisipesäkkeitä kiertänyt Lamb kiinnittää myös huomiota Helsingin "pimeään puoleen", eli Suomen hankalaan geopoliittiseen asemaan. Monien kansainvälisten vierailijoiden tapaan hän ihmettelee suomalaisia väestönsuojia, englantilaisittain "bunkkereita". 

– Elämä Helsingissä saattaa vaikuttaa rauhalliselta, mutta se on parhaiten sotaan valmistautunut paikka, jossa olen käynyt. Luulen, että Venäjän läheisyydessä asuminen saa ihmiset ajattelemaan asioita eri tavalla – tajuan itsekin, että olen Helsingissä paljon lähempänä Venäjää kuin Kiovassa ollessani. Suomen pääkaupungin katujen alla on tuhansia bunkkereita, joista jotkut ovat niin suuria, että niissä on jopa mikroautoratoja ja olympiakokoisia uimahalleja – ja tietysti saunoja.

LÄHDE: Verkkouutiset.fi/Calle Koskela 22.08.2026

#5
Tekoäly / Tekoäly teki jotain, mitä kuka...
Viimeisin viesti käyttäjältä Taakkatoimitus - 02-08-2026
Tekoäly teki jotain, mitä kukaan ei osannut odottaa – asiantuntija huolestui

Tekoälyn tekemän itsenäisen kyberhyökkäyksen tulisi Petteri Järvisen mukaan olla herätys päättäjille. 

Yhdysvaltalainen tekoäly-yhtiö OpenAI ilmoitti tällä viikolla "ennennäkemättömäksi" kuvailemastaan tapauksesta.

Yhtiön mukaan sen kehitysvaiheessa olevalle tekoälymallille tehtiin kyberkykyjä mittaavaa testiä, kun tekoäly onnistui murtautumaan ulos testiympäristöstä julkiseen internetiin.

OpenAI:n mukaan tekoäly päätteli, että vastaus sille annettuun tehtävään saattaisi löytyä toisen tekoäly-yhtiön, Hugging Facen, järjestelmistä. Sen jälkeen tekoäly käynnisti itsenäisesti kyberhyökkäyksen Hugging Facen järjestelmiin etsiessään ratkaisua tehtävään.
Tietoturva-asiantuntija Petteri Järvinen pitää tapahtunutta poikkeuksellisena.

– Tämä on kyllä merkittävä virstanpylväs ja hyvä muistutus niistä vaaroista, joita näihin uusiin tekoälymalleihin liittyy, Järvinen sanoo Verkkouutisille.
Kun tekoälylle annetaan tehtävä, se saattaa käyttäytyä tavalla, jota ihminen ei ole osannut ottaa huomioon, arvioi asiantuntija.

- Mitä kehittyneemmäksi nämä mallit tulevat, niin sitä vaikeampi ihmisen on enää ennakoida niiden toimintaa.
OpenAI:n testiympäristössä tekoäly onnistui löytämään nollapäivähaavoittuvuuden eli aiemmin tuntemattoman tietoturva-aukon.

Toisaalta tapausta koskeneessa viestinnässä on Järvisen mukaan kuitenkin hieman liioittelun makua. Hän muistuttaa, että niin OpenAI kuin sen tärkeä kilpaileva Anthropic valmistelevat listautumista pörssiin Yhdysvalloissa.

Alkuvuodesta Anthropicin uusimman mallin kyberkyvykkyyksien arvioitiin olevan niin korkeita, että siihen alettiin soveltaa vientivalvontaa. Yhtiö sai tapauksen myötä paljon julkisuutta.
Nyt ilmi tulleen tapauksen pitäisi kuitenkin olla asiantuntijan mukaan herätys päättäjille.
– Kyllä tämän pitäisi viimeistään nyt havahduttaa päättäjiä.

Tekoälyn toiminta voi yllättää ihmiset!

OpenAI:n tapauksessa kyse ei ollut suoranaisesti siitä, että tekoäly olisi toiminut ihmisen käskyjen vastaisesti. Siltä oli poistettu testausta varten keinotekoiset "turvakaiteet", jotka rajoittavat sen kyvykkyyksiä kybertoiminnassa. Kun tekoälylle annettiin tehtäväksi ratkaista ihmisten sille asettama harjoitustehtävä, se yritti kaikin keinoin ratkaista ihmisten antaman käskyn.

Tietoturva-asiantuntijan mukaan riskinä on, että tekoälyjärjestelmät saattavat tulevaisuudessa entistä useammin toimia vastaavalla tavalla. Hyvää tarkoittavat komennot saattavat johtaa arvaamattomaan toimintaan.

Ihmiset eivät välttämättä ole edes tulleet ajatelleeksi asioita, joita tekoäly saattaa tehdä.
– Se erityisesti pelottaa minua, että hyvätkin aikomukset saattavat tekoälyn toiminnassa johtaa arvaamattomiin ja jopa vaarallisiin tekoihin.
Esimerkiksi tekoälylle asetetut rajoitteet ovat ihmisen luomia ja niitä rajoittaa ihmisen ajattelukyky. Tekoäly voi lähestyä asioita aivan eri tavalla.
– Mehän emme edes tiedä mitä kaikkea pitäisi rajoittaa, Järvinen pohtii.

Kyberturvallisuudessa tekoäly on noussut erittäin tärkeään rooliin viime aikoina. Etenkin tämän vuoden keväästä alkaen markkinoille on alkanut tulla malleja, jotka ovat erikoistuneet tietoturva-aukkojen löytämiseen.

Toisaalta ongelmaksi on nyt asiantuntijan mukaan noussut se, että haavoittuvuuksia löydetään jopa liikaa.
– Ihmisillä on hirveä työ käydä läpi ne kaikki löydökset ja priorisoida niitä, mitkä ovat oikeasti vaarallisia.
Osa haavoittuvuuksista voi olla loppujen lopuksi vaarattomia, jos esimerkiksi löydetyn aukon kautta ei loppujen lopuksi pääse minnekään.

Aukkojen paikkaaminen voi Järvisen mukaan myös osoittautua erittäin vaikeaksi tai jopa lähes mahdottomaksi, jos esimerkiksi vanhasta ohjelmistosta löytyy haavoittuvuus, mutta sitä hallinnoivalla yrityksellä ei ole enää tallessa ohjelmiston lähdekoodia. Haavoittuvuuksien korjaaminen voi myös rikkoa jotain tärkeitä toiminnallisuuksia vanhassa ohjelmistossa.

– On ollut melkoista painajaista tämä koko vuosi. Tekoäly on sekä ystävä että vihollinen tässä mielessä.

LÄHDE: Verkkouutiset.fi/Konsta Tarnanen 25.07.2026

Taakkatoimitus
#6
Sodanuhka / Itärajalla tapahtuu – Tämän ta...
Viimeisin viesti käyttäjältä Taakkatoimitus - 13-06-2026
Jarno Limnellin mukaan ratkaisevaa ei ole kasarmien määrä, vaan se, milloin kokonaisuus täyttyy. 

Kansanedustaja ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnell (kok.) käsittelee viestipalvelu X:ssä Itärajan tilannetta ja Venäjän sotilaallisia rakenteita sekä niiden mahdollisia vaikutuksia ja merkityksiä turvallisuustilanteen osalta.

Limnellin mukaan vaarallisin tilanne voi syntyä silloin, kun Eurooppa huokaisee helpotuksesta samaan aikaan, kun Venäjä aloittaa joukkojensa siirron pohjoiseen.

– Ukrainan sodan mahdollinen jäätyminen ei poistaisi uhkaa vaan se voisi vapauttaa Venäjälle juuri sen, mitä siltä nyt puuttuu: aikaa ja joukkoja, Limnell linjaa.

Hänen mukaansa Venäjän itärajan taakse rakentamat varuskunnat eivät ole vielä taisteluvalmiita, vaan ne toimivat eräänlaisena valmiina vastaanottojärjestelmänä.

– Majoitus, huolto, varastot, kalustotilat ja johtamispaikat, joiden varaan Ukrainasta vapautuvat joukot voidaan ryhmittää nopeasti.
Limnell korostaa, että sotilaallinen riski ei kasva tasaisesti sotilaiden määrän mukana, vaan hyppäyksittäin, kun infrastruktuuri, kalusto, johtaminen ja huolto yhdistyvät koulutettuihin joukkoihin.

– Ratkaiseva varoitusmerkki ei siis ole uusi kasarmi, vaan hetki, jolloin kokonaisuus täyttyy.

Limnellin mukaan tässä piilee Euroopan mahdollisen rauhanratkaisun sokea piste.

– Kun taistelut Ukrainassa vähenevät, mutta Venäjä säilyttää sotataloutensa, liikekannallepanokykynsä ja poliittiset tavoitteensa, paine ei katoa.
Hänen mukaansa sotilaallinen painopiste voi siirtyä nopeasti pohjoiseen, lähelle Suomea ja muuta lähialuetta.

Limnell katsoo, että Suomen ja Naton tulisi mitata valmiutta Venäjän siirtonopeuden kautta.

– Kysymys ei ole vain siitä, kuinka paljon joukkoja rajan taakse tulee, vaan ehdimmekö vahvistaa ilmapuolustuksen, tulenkäytön, huollon ja liittolaisvahvistukset ennen kuin Venäjä muuttaa tilat voimaksi.
Limnell viittaa muun muassa Petroskoin lähelle Novaja Vilgaan (Uusi-Vilka) rakennettavaan varuskuntaan.

Alue sijaitsee noin 200 kilometrin päässä Niiralan raja-asemasta linnuntietä. Rakennustyöt ovat alkaneet esikuntarakenteiden rakentamisella, ja nousevat rakennukset muistuttavat tyypillisiä venäläisiä kasarmeja.
Samalla myös Petroskoita vielä Novaja Vilgaa lähempänä olevan Rybkan varuskunnan peruskorjaus on käynnistynyt viime vuonna. 

LainaaVaarallisin hetki voi syntyä silloin, kun Eurooppa huokaisee helpotuksesta mutta Venäjä aloittaa joukkojensa siirron pohjoiseen. Ukrainan sodan mahdollinen jäätyminen ei poistaisi uhkaa vaan se voisi vapauttaa Venäjälle juuri sen, mitä siltä nyt puuttuu: aikaa ja joukkoja.
1/5
— Jarno Limnell (@JarnoLim) June 12, 2026


LÄHDE: Verkkouutiset.fi/Saara Hietamäki 13.06.2026
#7
Sodanuhka / Suursodan uhka kasvaa
Viimeisin viesti käyttäjältä Markkanen - 26-05-2026
Suursodan uhka kasvaa: Jännitteet pahemmat kuin 1914

Luottamus liittosuhteiden pysyvyyteen horjui myös ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä.

Nykyhetkessä ja ensimmäistä maailmansotaa edeltäneessä ajassa on nimekkään norjalaisen historiantutkijan, professori Odd Arne Westadin mielestä useita yhteisiä piirteitä. Kolme niistä on erityisen silmiinpistäviä, hän sanoo ranskalaislehti l'Expressille.

– Niistä ensimmäinen lienee kaikille ilmeinen: elämme moninapaisessa maailmassa. Emme ole palaamassa kylmän sodan kaksinapaisuuteen emmekä vuoden 1991 jälkeen koettuun Yhdysvaltojen yksinomaiseen ylivalta-asemaan. Tällaista moninapaisuutta kukaan meistä ei ole oikeasti elinaikanaan kokenut. Lähimmän vastaavuuden löytämiseksi on palattava 1800-luvun lopulle ja 1900-luvun alkuun, amerikkalaisen Yalen huippuyliopiston historian ja kansainvälisten suhteiden professorina toimiva Westad toteaa.

Toinen leimallinen yhtäläisyys on hänen mukaansa siinä, että kaikki suurvallat kilpailevat pääasiassa saman talousjärjestelmän sisällä, kun taas kylmän sodan aikana Neuvostoliiton johtama leiri pyrki tuhoamaan globaalisti koko kapitalistisen järjestelmän ja korvaamaan se jollain täysin muulla. Tämäkin muistuttaa sata vuotta sitten vallinnutta asetelmaa.

– Valitettavasti näen monia yhtäläisyyksiä myös nykyisten alueellisten sotien ja ensimmäistä maailmansotaa edeltäneiden konfliktien välillä. Nykyajan sodat muistuttavat minua olemukseltaan silloisista jännitteistä, jolloin monet myös kuvittelivat konfliktien pysyvän hallittuina ja rajoittuvan niille alueille, joilla ne olivat alkaneet – Balkanille tai muualle, hän jatkaa.

Kun todellinen maailmanlaajuinen kriisi sitten kesällä 1914 – vastoin useimpia odotuksia – puhkesi, alueellisia konflikteja ei enää kyetty pitämään erillään toisistaan.
– Ne kaikki yhtyivät yhdeksi helvetiksi, joka laukaisi maailmansodan, hän kiteyttää.

Seuraavat Sarajevon laukaukset

Opiskelija Gavrilo Principin 28. kesäkuuta 1914 toteuttama Itävalta-Unkarin arkkiherttua Franz Ferdinandin murha – kuuluisat Sarajevon laukaukset – riittivät kärjistämään silloiset jännitteet maailmansodaksi.

– Suurvaltojen keskinäiset jännitteet ovat tällä hetkellä rakenteellisesti paljon pahempia kuin keväällä 1914. Jos johtajat eivät kyenneet silloin hallitsemaan Sarajevon salamurhan kaltaista odottamatonta tapahtumaa, uskon, että me olemme nykyään monin tavoin vielä huonommin valmistautuneita vastaavaan kriisiin, Westad sanoo.

– Yksi ilmeisimmistä yhtäläisyyksistä 1900-luvun alun ja nykyhetken välillä on mielestäni terrorismin yleisyys. Terroristit murhasivat vuosina 1900–1914 enemmän valtiojohtajia kuin minään muun aikana historiassa. Uhka tuli tuolloin lukuisten erilaisten, omaa agendaansa ajaneiden ryhmien tahoilta – äärinationalisteilta, uskonnollisilta fanaatikoilta, poliittisilta radikaaleilta. Tämäkin muistuttaa nykyaikaa, jota leimaa hyvin erilaisista ryhmistä kumpuavan poliittisen väkivallan lisääntyminen, hän toteaa.

– Vuonna 1914 ongelmana ei ollut niinkään liittoumien olemassaolo vaan se, että johtajat alkoivat epäillä niiden tehokkuutta. Suuri osa kesällä 1914 otetuista riskeistä – erityisesti saksalaisella puolella – liittyi ajatukseen, että aiempien diplomaattisten ja poliittisten signaalien perusteella liittoumat eivät ehkä enää olleetkaan yhtä vahvoja kuin aiemmin. Niillä ei ollut enää entistä pelotevaikutusta. Vuonna 1914 se rohkaisi riskinottoon, hän painottaa.

Hän muistuttaa Britannian – 1800-luvun johtavan suurvallan – tehneen 1900-luvun ensimmäisinä vuosina sarjan dramaattisia virheitä käyttäessään suuren osan resursseistaan buurisodan ja muiden siirtomaasotien kaltaisiin toisarvoisiin konflikteihin kaukana Euroopasta.

– Se ei todellakaan vahvistanut Britannian valta-asemaa. Ja nyt Yhdysvallat on tietyllä tavalla toistamassa samaa virhettä, hän varoittaa.

LÄHDE: Verkkouutiset.fi/Heikki Hakala 26.05.2026


Ei hyvältä näytä! Markkanen
#8
Tekoäly / Google soittaa hälytyskelloja
Viimeisin viesti käyttäjältä Taakkatoimitus - 14-05-2026
Google soittaa hälytyskelloja – Pelätty mullistus tuli nopeammin kuin kuviteltiin

Tässä tapauksessa Google uskoo ennättäneensä estää iskun ajoissa.

Google kertoi maanantaina tunnistaneensa ensimmäistä kertaa historiassa rikollisten valmisteleman laajan kyberhyökkäyksen yrityksen, joka oli tekoälyn avulla pitkälti automatisoitu. Rikollisryhmä käytti tekoälyä ensin etsiäkseen aiemmin raportoimattoman haavoittuvuuden ohjelmistosta ja sitten suunnitellakseen sitä hyväksikäyttävän hyökkäyksen, kuten muun muassa The New York Times uutisoi.

Rikolliset käyttivät tekoälyn laatimaa python-skriptiä yrittäessään ohittaa kaksivaiheisen todennuksen suositussa järjestelmänvalvontatyökalussa. Google ilmoitti haavoittuvuudesta työkalun kehittäjälle, joten ongelma ehdittiin todennäköisesti paikata ennen kuin vahinkoja ehti syntyä.

Google ei paljastanut hyökkäyksen tarkkaa ajankohtaa, kohteita tai iskussa käytettyä tekoälymallia. Yhtiö kuitenkin vahvisti, että kyseessä ei ollut sen oma Gemini-chattibotti.
Tekoälyavusteiseksi iskun paljasti esimerkiksi liiallinen määrä kommentteja hyökkäyskoodin seassa sellaisella tavalla, jollaisia ihmiskoodarit eivät kirjoittaisi.
Google Threat Intelligence Groupin pääanalyytikko John Hultquist kuvaili löydöstä "esimauksi siitä, mitä on tulossa": ongelma on luultavasti paljon nyt arvattua suurempi. Kiina ja Pohjois-Korea ovat osoittaneet kiinnostusta tekoälypohjaisten hyökkäysten käyttämiseen.

Tapaus herättää kysymyksiä tekoälymallien valvonnasta. Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin hallinto pohtii parhaillaan markkinoille tulevien tekoälymallien valvonnan tarvetta sen jälkeen, kun Anthropicin Mythos-kielimallin kerrottiin löytäneen tuhansittain haavoittuvuuksia ohjelmistoista.

Päivitys kello 12.35:
Oikaistu kohta, jossa aiemmin mainittiin Etelä-Korea. Kyse oli Pohjois-Koreasta. 

LÄHDE: TIVI.FI/Suvi Korhonen 13.05.2026

Taakkatoimitus
#9
Tekoäly / Onko aika painaa paniikkinappu...
Viimeisin viesti käyttäjältä Taakkatoimitus - 24-04-2026
Onko aika painaa paniikkinappulaa? Mythos-tekoälystä leviää hyvin huolestuttavaa tietoa!

Ulkopuolinen ryhmä pääsi käsiksi malliin tiettävästi heti sen julkaisupäivänä.

Tekoäly-yhtiö Anthropicin vallankumoukselliseksi kuvailtu Mythos-kielimalli on mahdollisesti päätynyt jo vääriin käsiin.

Asiasta uutisoiva TechCrunch siteeraa uutistoimisto Bloombergin tietoja, joiden mukaan tunnistamaton "yksityinen verkkofoorumi" on saanut pääsyn työkaluun.

– Tutkimme ilmoitusta luvattomasta pääsystä Claude Mythos Preview'hun jonkin kolmannen osapuolen toimittajaympäristömme kautta, Anthropicin tiedottaja vahvistaa TechCrunchille.

Lue myös:

Tekoäly löysi jotain, mitä yksikään ihminen ei löytänyt 27 vuodessa

Ryhmä on tiettävästi kokeillut erilaisia strategioita päästäkseen käsiksi malliin, muun muassa yrittämällä luvatta käyttää sitä pääsyä, joka oli Bloombergin haastatteleman henkilön käytössä.
Kyseinen henkilö työskentelee tällä hetkellä kolmannen osapuolen urakoitsijalla, joka tekee töitä Anthropicille.

Ryhmän jäsenet ovat osa Discord-kanavaa, joka etsii tietoa julkaisemattomista tekoälymalleista. Ryhmä on käyttänyt Mythosta sen julkaisupäivästä asti säännöllisesti, ja toimitti Bloombergille todisteita käytöstään kuvakaappauksilla.
Kyseinen ryhmä on "kiinnostunut kokeilemaan uusia malleja, ei aiheuttamaan tuhoa niillä", lähde kertoo Bloombergille.

Mythos julkaistiin valikoidulle joukolle yrityksiä osana Project Glasswing -nimistä aloitetta. Rajoitetulla julkaisulla pyritään estämään mallin käyttö pahantahtoisilta toimijoilta.
Työkalua voitaisiin käyttää aseena yritysten turvallisuutta vastaan, ja esimerkiksi pankkimaailma on pitänyt hätäkokouksia Mythosin kyvykkyyksistä.

Jos väitteet luvattomasta pääsystä osoittautuvat todeksi, voi asiasta koitua ongelmia vastuullista linjaa markkinoivalle Anthropicille.

LÄHDE: IL.fi/Marko Pinola 23.04.2026

Taakkatoimitus
#10
Tekoäly / Tekoäly tuhoaa ihmisten ajatte...
Viimeisin viesti käyttäjältä Taakkatoimitus - 22-04-2026
Tekoäly tuhoaa ihmisten ajattelun aivan täysin: Romahdus jopa –55 % eikä muisti toimi pätkääkään, tutkimus todisti!

Paitsi laiskistumiseen, tekoäly saattaa johtaa "kognitiiviseen antautumiseen".

Luovan tekoälyn käyttö oman kirjoitustyön helpottamiseen romahduttaa ihmisen oman aivotyön, kertoo BBC tuoreessa uutisessaan�. Viime kesänä alustavasti julkaistun tieteellisen tutkimuksen mukaan tekoälyn käyttö kirjoittamiseen vähensi koehenkilöiden aivotoimintaa jopa 55 prosentilla verrattuna niihin, jotka kirjoittivat omia aivojaan käyttäen.

Natalie Kosmynan johtamassa, amerikkalaisessa huippuyliopisto MIT:ssä toteutetussa tutkimuksessa vertailtiin kolmea ryhmää. Kaikkien piti kirjoittaa essee (lähes) vapaavalintaisesta aiheesta, mutta eri ryhmille oli määritelty eri säännöt siinä, miten paljon tietoteknisiä apuvälineitä sai käyttää.

Yhden ryhmän piti kirjoittaa kokonaan itse. Toinen ryhmä sai hyödyntää Googlen perinteistä hakua siten, että tekoälyavustin oli kytketty pois päältä. Kolmas ryhmä käytti Chat GPT:tä.

Tulokset olivat Kosmynan mukaan "silmiä avaavia". Tekstiä itse tuottaneiden ihmisten aivot "olivat liekeissä" – sähkökäyrät paljastivat aivojen eri osien välillä runsasta tietoliikennettä. Googlen käyttö vähensi aivojen aktiivisuutta jo havaittavasti, ja Chat GPT romahdutti sen täysin.

"Koehenkilöiden aivot eivät sentään nukahtaneet, mutta luovuudesta ja tiedonkäsittelystä vastaavat aivoalueet aktivoituivat paljon vähemmän", Kosmyna kommentoi BBC:lle.

Norjalaisprofessori tylyttää Suomea varoittavana esimerkkinä: Koulujen ei pidä hylätä käsin kirjoittamista 
digihuumassa – kynällä kirjoittaen muistaa paremmin

Aivotutkimus paljastaa: Chat GPT:n käyttö voi johtaa pitkäaikaiseen alisuoriutumiseen

Tekoälyn käyttö romahdutti myös sen, miten paljon koehenkilöt muistivat esseensä sisällöstä. Chat GPT:tä käyttänyt ryhmä ei yleisesti ottaen kyennyt juurikaan kertomaan, mitä tuotos sisälsi.
Kosmynan ryhmän tieteellinen artikkeli on julkaistu alustavasti Arxiv-palvelussa�. Se on vapaasti luettavissa. Artikkelin vertaisarviointi on edelleen kesken.

"Kognitiivinen antautuminen"

Kaikeksi onneksi aivotoiminnan romahtaminen tekoälyä käytettäessä ei tarkoita sitä, että tekoäly suoraan tuhoaisi ihmisen aivotoimintaa. Kyse on ensimmäisenä likiarviona laiskistumisesta. Jos oman ajattelun ulkoistaa tietokoneelle, aivot laiskottelevat.

Jos kuitenkin laiskottelu jatkuu pitkään, se voi tyhmentää ihmisiä vastaavalla tavoin kuin liikunnan puute romahduttaa ihmisten ruumiinkunnon.

Toisaalta jotkut kognitiotieteen tutkijat puhuvat BBC:n mukaan astetta vakavammasta ilmiöstä, "kognitiivisesta antautumisesta". Se tarkoittaa, että monet luovaa tekoälyä käyttävistä ihmisistä alkavat kritiikittömästi uskoa sitä mitä tekoäly sanoo.

Tämän ilmiön ovat nostaneet esille ainakin amerikkalaistutkijat Steven Shaw ja Gideon Nave pari kuukautta vanhassa tieteellisessä artikkelissaan�. Myös tämä teksti on vapaasti luettavissa.

LÄHDE: Tekniikkatalous.fi/Tuomas Kangasniemi 20.04.2026

Taakkatoimitus