Tuoreimmat viestit
#1
Sodanuhka / Suomea ihmetellään maailmalla:...
Viimeisin viesti käyttäjältä Taakkatoimitus - 22-08-2026Mitenköhän tähän uutiseen pitäisi suhtautua? Suomi lienee ainoita maita euroopassa, joka on realistinen Venäjän suhteen?
Taakkatoimitus
Artikkeli:
Arvostettu brittitoimittaja kehuu Helsinkiä poikkeuksellisen toimivaksi kaupungiksi.
Arvostetun lontoolaisen The Sunday Times-sanomalehden kirjeenvaihtaja kuvailee Helsinkiä, "maailman onnellisimman maan" pääkaupunkia, poikkeuksellisen toimivaksi ja hyvin suunnitelluksi. Suomen pääkaupungilla on kuitenkin myös pimeämpi puolensa, moninkertaisesti palkittu ja arvonimen Brittiläisen imperiumin upseeri (OBE) saanut Christina Lamb kirjoittaa.
Helsinki-kuvaukselleen Lamb on antanut vapaasti suomennettuna otsikon "Sotakirjeenvaihtajana maailman onnellisimmassa maassa". Artikkelissaan hän esittelee laajasti Helsingin historiaa, suomalaista saunakulttuuria ja Suomen pitkäaikaista kärkisijaa World Happiness -raportin listauksessa. Lamb mainitsee katsauksessaan luonnollisesti myös talvisodan ja Muumit.
Matkakohde teki kokeneeseen kirjeenvaihtajaan vaikutuksen. Suomalaisilla on syytä tyytyväisyyteen, Euroopan helleaaltoa pohjoiseen paennut Lamb toteaa.
– En ole koskaan ollut paikassa, jossa kaikki toimisi näin hyvin ja jossa kaikki tuntuisi olevan samalla tavalla suunniteltua miellyttävää elämistä varten. Olin saavuttanut sellaisen suomalaisen mielentilaan, että Lontoon tukahduttavaan helteeseen sopeutuminen oli vaikeaa.
Maailman kriisipesäkkeitä kiertänyt Lamb kiinnittää myös huomiota Helsingin "pimeään puoleen", eli Suomen hankalaan geopoliittiseen asemaan. Monien kansainvälisten vierailijoiden tapaan hän ihmettelee suomalaisia väestönsuojia, englantilaisittain "bunkkereita".
– Elämä Helsingissä saattaa vaikuttaa rauhalliselta, mutta se on parhaiten sotaan valmistautunut paikka, jossa olen käynyt. Luulen, että Venäjän läheisyydessä asuminen saa ihmiset ajattelemaan asioita eri tavalla – tajuan itsekin, että olen Helsingissä paljon lähempänä Venäjää kuin Kiovassa ollessani. Suomen pääkaupungin katujen alla on tuhansia bunkkereita, joista jotkut ovat niin suuria, että niissä on jopa mikroautoratoja ja olympiakokoisia uimahalleja – ja tietysti saunoja.
LÄHDE: Verkkouutiset.fi/Calle Koskela 22.08.2026
Taakkatoimitus
Artikkeli:
Arvostettu brittitoimittaja kehuu Helsinkiä poikkeuksellisen toimivaksi kaupungiksi.
Arvostetun lontoolaisen The Sunday Times-sanomalehden kirjeenvaihtaja kuvailee Helsinkiä, "maailman onnellisimman maan" pääkaupunkia, poikkeuksellisen toimivaksi ja hyvin suunnitelluksi. Suomen pääkaupungilla on kuitenkin myös pimeämpi puolensa, moninkertaisesti palkittu ja arvonimen Brittiläisen imperiumin upseeri (OBE) saanut Christina Lamb kirjoittaa.
Helsinki-kuvaukselleen Lamb on antanut vapaasti suomennettuna otsikon "Sotakirjeenvaihtajana maailman onnellisimmassa maassa". Artikkelissaan hän esittelee laajasti Helsingin historiaa, suomalaista saunakulttuuria ja Suomen pitkäaikaista kärkisijaa World Happiness -raportin listauksessa. Lamb mainitsee katsauksessaan luonnollisesti myös talvisodan ja Muumit.
Matkakohde teki kokeneeseen kirjeenvaihtajaan vaikutuksen. Suomalaisilla on syytä tyytyväisyyteen, Euroopan helleaaltoa pohjoiseen paennut Lamb toteaa.
– En ole koskaan ollut paikassa, jossa kaikki toimisi näin hyvin ja jossa kaikki tuntuisi olevan samalla tavalla suunniteltua miellyttävää elämistä varten. Olin saavuttanut sellaisen suomalaisen mielentilaan, että Lontoon tukahduttavaan helteeseen sopeutuminen oli vaikeaa.
Maailman kriisipesäkkeitä kiertänyt Lamb kiinnittää myös huomiota Helsingin "pimeään puoleen", eli Suomen hankalaan geopoliittiseen asemaan. Monien kansainvälisten vierailijoiden tapaan hän ihmettelee suomalaisia väestönsuojia, englantilaisittain "bunkkereita".
– Elämä Helsingissä saattaa vaikuttaa rauhalliselta, mutta se on parhaiten sotaan valmistautunut paikka, jossa olen käynyt. Luulen, että Venäjän läheisyydessä asuminen saa ihmiset ajattelemaan asioita eri tavalla – tajuan itsekin, että olen Helsingissä paljon lähempänä Venäjää kuin Kiovassa ollessani. Suomen pääkaupungin katujen alla on tuhansia bunkkereita, joista jotkut ovat niin suuria, että niissä on jopa mikroautoratoja ja olympiakokoisia uimahalleja – ja tietysti saunoja.
LÄHDE: Verkkouutiset.fi/Calle Koskela 22.08.2026
#2
Tekoäly / Tekoäly teki jotain, mitä kuka...
Viimeisin viesti käyttäjältä Taakkatoimitus - 02-08-2026Tekoäly teki jotain, mitä kukaan ei osannut odottaa – asiantuntija huolestui
Tekoälyn tekemän itsenäisen kyberhyökkäyksen tulisi Petteri Järvisen mukaan olla herätys päättäjille.
Yhdysvaltalainen tekoäly-yhtiö OpenAI ilmoitti tällä viikolla "ennennäkemättömäksi" kuvailemastaan tapauksesta.
Yhtiön mukaan sen kehitysvaiheessa olevalle tekoälymallille tehtiin kyberkykyjä mittaavaa testiä, kun tekoäly onnistui murtautumaan ulos testiympäristöstä julkiseen internetiin.
OpenAI:n mukaan tekoäly päätteli, että vastaus sille annettuun tehtävään saattaisi löytyä toisen tekoäly-yhtiön, Hugging Facen, järjestelmistä. Sen jälkeen tekoäly käynnisti itsenäisesti kyberhyökkäyksen Hugging Facen järjestelmiin etsiessään ratkaisua tehtävään.
Tietoturva-asiantuntija Petteri Järvinen pitää tapahtunutta poikkeuksellisena.
– Tämä on kyllä merkittävä virstanpylväs ja hyvä muistutus niistä vaaroista, joita näihin uusiin tekoälymalleihin liittyy, Järvinen sanoo Verkkouutisille.
Kun tekoälylle annetaan tehtävä, se saattaa käyttäytyä tavalla, jota ihminen ei ole osannut ottaa huomioon, arvioi asiantuntija.
- Mitä kehittyneemmäksi nämä mallit tulevat, niin sitä vaikeampi ihmisen on enää ennakoida niiden toimintaa.
OpenAI:n testiympäristössä tekoäly onnistui löytämään nollapäivähaavoittuvuuden eli aiemmin tuntemattoman tietoturva-aukon.
Toisaalta tapausta koskeneessa viestinnässä on Järvisen mukaan kuitenkin hieman liioittelun makua. Hän muistuttaa, että niin OpenAI kuin sen tärkeä kilpaileva Anthropic valmistelevat listautumista pörssiin Yhdysvalloissa.
Alkuvuodesta Anthropicin uusimman mallin kyberkyvykkyyksien arvioitiin olevan niin korkeita, että siihen alettiin soveltaa vientivalvontaa. Yhtiö sai tapauksen myötä paljon julkisuutta.
Nyt ilmi tulleen tapauksen pitäisi kuitenkin olla asiantuntijan mukaan herätys päättäjille.
– Kyllä tämän pitäisi viimeistään nyt havahduttaa päättäjiä.
Tekoälyn toiminta voi yllättää ihmiset!
OpenAI:n tapauksessa kyse ei ollut suoranaisesti siitä, että tekoäly olisi toiminut ihmisen käskyjen vastaisesti. Siltä oli poistettu testausta varten keinotekoiset "turvakaiteet", jotka rajoittavat sen kyvykkyyksiä kybertoiminnassa. Kun tekoälylle annettiin tehtäväksi ratkaista ihmisten sille asettama harjoitustehtävä, se yritti kaikin keinoin ratkaista ihmisten antaman käskyn.
Tietoturva-asiantuntijan mukaan riskinä on, että tekoälyjärjestelmät saattavat tulevaisuudessa entistä useammin toimia vastaavalla tavalla. Hyvää tarkoittavat komennot saattavat johtaa arvaamattomaan toimintaan.
Ihmiset eivät välttämättä ole edes tulleet ajatelleeksi asioita, joita tekoäly saattaa tehdä.
– Se erityisesti pelottaa minua, että hyvätkin aikomukset saattavat tekoälyn toiminnassa johtaa arvaamattomiin ja jopa vaarallisiin tekoihin.
Esimerkiksi tekoälylle asetetut rajoitteet ovat ihmisen luomia ja niitä rajoittaa ihmisen ajattelukyky. Tekoäly voi lähestyä asioita aivan eri tavalla.
– Mehän emme edes tiedä mitä kaikkea pitäisi rajoittaa, Järvinen pohtii.
Kyberturvallisuudessa tekoäly on noussut erittäin tärkeään rooliin viime aikoina. Etenkin tämän vuoden keväästä alkaen markkinoille on alkanut tulla malleja, jotka ovat erikoistuneet tietoturva-aukkojen löytämiseen.
Toisaalta ongelmaksi on nyt asiantuntijan mukaan noussut se, että haavoittuvuuksia löydetään jopa liikaa.
– Ihmisillä on hirveä työ käydä läpi ne kaikki löydökset ja priorisoida niitä, mitkä ovat oikeasti vaarallisia.
Osa haavoittuvuuksista voi olla loppujen lopuksi vaarattomia, jos esimerkiksi löydetyn aukon kautta ei loppujen lopuksi pääse minnekään.
Aukkojen paikkaaminen voi Järvisen mukaan myös osoittautua erittäin vaikeaksi tai jopa lähes mahdottomaksi, jos esimerkiksi vanhasta ohjelmistosta löytyy haavoittuvuus, mutta sitä hallinnoivalla yrityksellä ei ole enää tallessa ohjelmiston lähdekoodia. Haavoittuvuuksien korjaaminen voi myös rikkoa jotain tärkeitä toiminnallisuuksia vanhassa ohjelmistossa.
– On ollut melkoista painajaista tämä koko vuosi. Tekoäly on sekä ystävä että vihollinen tässä mielessä.
LÄHDE: Verkkouutiset.fi/Konsta Tarnanen 25.07.2026
Taakkatoimitus
Tekoälyn tekemän itsenäisen kyberhyökkäyksen tulisi Petteri Järvisen mukaan olla herätys päättäjille.
Yhdysvaltalainen tekoäly-yhtiö OpenAI ilmoitti tällä viikolla "ennennäkemättömäksi" kuvailemastaan tapauksesta.
Yhtiön mukaan sen kehitysvaiheessa olevalle tekoälymallille tehtiin kyberkykyjä mittaavaa testiä, kun tekoäly onnistui murtautumaan ulos testiympäristöstä julkiseen internetiin.
OpenAI:n mukaan tekoäly päätteli, että vastaus sille annettuun tehtävään saattaisi löytyä toisen tekoäly-yhtiön, Hugging Facen, järjestelmistä. Sen jälkeen tekoäly käynnisti itsenäisesti kyberhyökkäyksen Hugging Facen järjestelmiin etsiessään ratkaisua tehtävään.
Tietoturva-asiantuntija Petteri Järvinen pitää tapahtunutta poikkeuksellisena.
– Tämä on kyllä merkittävä virstanpylväs ja hyvä muistutus niistä vaaroista, joita näihin uusiin tekoälymalleihin liittyy, Järvinen sanoo Verkkouutisille.
Kun tekoälylle annetaan tehtävä, se saattaa käyttäytyä tavalla, jota ihminen ei ole osannut ottaa huomioon, arvioi asiantuntija.
- Mitä kehittyneemmäksi nämä mallit tulevat, niin sitä vaikeampi ihmisen on enää ennakoida niiden toimintaa.
OpenAI:n testiympäristössä tekoäly onnistui löytämään nollapäivähaavoittuvuuden eli aiemmin tuntemattoman tietoturva-aukon.
Toisaalta tapausta koskeneessa viestinnässä on Järvisen mukaan kuitenkin hieman liioittelun makua. Hän muistuttaa, että niin OpenAI kuin sen tärkeä kilpaileva Anthropic valmistelevat listautumista pörssiin Yhdysvalloissa.
Alkuvuodesta Anthropicin uusimman mallin kyberkyvykkyyksien arvioitiin olevan niin korkeita, että siihen alettiin soveltaa vientivalvontaa. Yhtiö sai tapauksen myötä paljon julkisuutta.
Nyt ilmi tulleen tapauksen pitäisi kuitenkin olla asiantuntijan mukaan herätys päättäjille.
– Kyllä tämän pitäisi viimeistään nyt havahduttaa päättäjiä.
Tekoälyn toiminta voi yllättää ihmiset!
OpenAI:n tapauksessa kyse ei ollut suoranaisesti siitä, että tekoäly olisi toiminut ihmisen käskyjen vastaisesti. Siltä oli poistettu testausta varten keinotekoiset "turvakaiteet", jotka rajoittavat sen kyvykkyyksiä kybertoiminnassa. Kun tekoälylle annettiin tehtäväksi ratkaista ihmisten sille asettama harjoitustehtävä, se yritti kaikin keinoin ratkaista ihmisten antaman käskyn.
Tietoturva-asiantuntijan mukaan riskinä on, että tekoälyjärjestelmät saattavat tulevaisuudessa entistä useammin toimia vastaavalla tavalla. Hyvää tarkoittavat komennot saattavat johtaa arvaamattomaan toimintaan.
Ihmiset eivät välttämättä ole edes tulleet ajatelleeksi asioita, joita tekoäly saattaa tehdä.
– Se erityisesti pelottaa minua, että hyvätkin aikomukset saattavat tekoälyn toiminnassa johtaa arvaamattomiin ja jopa vaarallisiin tekoihin.
Esimerkiksi tekoälylle asetetut rajoitteet ovat ihmisen luomia ja niitä rajoittaa ihmisen ajattelukyky. Tekoäly voi lähestyä asioita aivan eri tavalla.
– Mehän emme edes tiedä mitä kaikkea pitäisi rajoittaa, Järvinen pohtii.
Kyberturvallisuudessa tekoäly on noussut erittäin tärkeään rooliin viime aikoina. Etenkin tämän vuoden keväästä alkaen markkinoille on alkanut tulla malleja, jotka ovat erikoistuneet tietoturva-aukkojen löytämiseen.
Toisaalta ongelmaksi on nyt asiantuntijan mukaan noussut se, että haavoittuvuuksia löydetään jopa liikaa.
– Ihmisillä on hirveä työ käydä läpi ne kaikki löydökset ja priorisoida niitä, mitkä ovat oikeasti vaarallisia.
Osa haavoittuvuuksista voi olla loppujen lopuksi vaarattomia, jos esimerkiksi löydetyn aukon kautta ei loppujen lopuksi pääse minnekään.
Aukkojen paikkaaminen voi Järvisen mukaan myös osoittautua erittäin vaikeaksi tai jopa lähes mahdottomaksi, jos esimerkiksi vanhasta ohjelmistosta löytyy haavoittuvuus, mutta sitä hallinnoivalla yrityksellä ei ole enää tallessa ohjelmiston lähdekoodia. Haavoittuvuuksien korjaaminen voi myös rikkoa jotain tärkeitä toiminnallisuuksia vanhassa ohjelmistossa.
– On ollut melkoista painajaista tämä koko vuosi. Tekoäly on sekä ystävä että vihollinen tässä mielessä.
LÄHDE: Verkkouutiset.fi/Konsta Tarnanen 25.07.2026
Taakkatoimitus
#3
Sodanuhka / Itärajalla tapahtuu – Tämän ta...
Viimeisin viesti käyttäjältä Taakkatoimitus - 13-06-2026Jarno Limnellin mukaan ratkaisevaa ei ole kasarmien määrä, vaan se, milloin kokonaisuus täyttyy.
Kansanedustaja ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnell (kok.) käsittelee viestipalvelu X:ssä Itärajan tilannetta ja Venäjän sotilaallisia rakenteita sekä niiden mahdollisia vaikutuksia ja merkityksiä turvallisuustilanteen osalta.
Limnellin mukaan vaarallisin tilanne voi syntyä silloin, kun Eurooppa huokaisee helpotuksesta samaan aikaan, kun Venäjä aloittaa joukkojensa siirron pohjoiseen.
– Ukrainan sodan mahdollinen jäätyminen ei poistaisi uhkaa vaan se voisi vapauttaa Venäjälle juuri sen, mitä siltä nyt puuttuu: aikaa ja joukkoja, Limnell linjaa.
Hänen mukaansa Venäjän itärajan taakse rakentamat varuskunnat eivät ole vielä taisteluvalmiita, vaan ne toimivat eräänlaisena valmiina vastaanottojärjestelmänä.
– Majoitus, huolto, varastot, kalustotilat ja johtamispaikat, joiden varaan Ukrainasta vapautuvat joukot voidaan ryhmittää nopeasti.
Limnell korostaa, että sotilaallinen riski ei kasva tasaisesti sotilaiden määrän mukana, vaan hyppäyksittäin, kun infrastruktuuri, kalusto, johtaminen ja huolto yhdistyvät koulutettuihin joukkoihin.
– Ratkaiseva varoitusmerkki ei siis ole uusi kasarmi, vaan hetki, jolloin kokonaisuus täyttyy.
Limnellin mukaan tässä piilee Euroopan mahdollisen rauhanratkaisun sokea piste.
– Kun taistelut Ukrainassa vähenevät, mutta Venäjä säilyttää sotataloutensa, liikekannallepanokykynsä ja poliittiset tavoitteensa, paine ei katoa.
Hänen mukaansa sotilaallinen painopiste voi siirtyä nopeasti pohjoiseen, lähelle Suomea ja muuta lähialuetta.
Limnell katsoo, että Suomen ja Naton tulisi mitata valmiutta Venäjän siirtonopeuden kautta.
– Kysymys ei ole vain siitä, kuinka paljon joukkoja rajan taakse tulee, vaan ehdimmekö vahvistaa ilmapuolustuksen, tulenkäytön, huollon ja liittolaisvahvistukset ennen kuin Venäjä muuttaa tilat voimaksi.
Limnell viittaa muun muassa Petroskoin lähelle Novaja Vilgaan (Uusi-Vilka) rakennettavaan varuskuntaan.
Alue sijaitsee noin 200 kilometrin päässä Niiralan raja-asemasta linnuntietä. Rakennustyöt ovat alkaneet esikuntarakenteiden rakentamisella, ja nousevat rakennukset muistuttavat tyypillisiä venäläisiä kasarmeja.
Samalla myös Petroskoita vielä Novaja Vilgaa lähempänä olevan Rybkan varuskunnan peruskorjaus on käynnistynyt viime vuonna.
LÄHDE: Verkkouutiset.fi/Saara Hietamäki 13.06.2026
Kansanedustaja ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnell (kok.) käsittelee viestipalvelu X:ssä Itärajan tilannetta ja Venäjän sotilaallisia rakenteita sekä niiden mahdollisia vaikutuksia ja merkityksiä turvallisuustilanteen osalta.
Limnellin mukaan vaarallisin tilanne voi syntyä silloin, kun Eurooppa huokaisee helpotuksesta samaan aikaan, kun Venäjä aloittaa joukkojensa siirron pohjoiseen.
– Ukrainan sodan mahdollinen jäätyminen ei poistaisi uhkaa vaan se voisi vapauttaa Venäjälle juuri sen, mitä siltä nyt puuttuu: aikaa ja joukkoja, Limnell linjaa.
Hänen mukaansa Venäjän itärajan taakse rakentamat varuskunnat eivät ole vielä taisteluvalmiita, vaan ne toimivat eräänlaisena valmiina vastaanottojärjestelmänä.
– Majoitus, huolto, varastot, kalustotilat ja johtamispaikat, joiden varaan Ukrainasta vapautuvat joukot voidaan ryhmittää nopeasti.
Limnell korostaa, että sotilaallinen riski ei kasva tasaisesti sotilaiden määrän mukana, vaan hyppäyksittäin, kun infrastruktuuri, kalusto, johtaminen ja huolto yhdistyvät koulutettuihin joukkoihin.
– Ratkaiseva varoitusmerkki ei siis ole uusi kasarmi, vaan hetki, jolloin kokonaisuus täyttyy.
Limnellin mukaan tässä piilee Euroopan mahdollisen rauhanratkaisun sokea piste.
– Kun taistelut Ukrainassa vähenevät, mutta Venäjä säilyttää sotataloutensa, liikekannallepanokykynsä ja poliittiset tavoitteensa, paine ei katoa.
Hänen mukaansa sotilaallinen painopiste voi siirtyä nopeasti pohjoiseen, lähelle Suomea ja muuta lähialuetta.
Limnell katsoo, että Suomen ja Naton tulisi mitata valmiutta Venäjän siirtonopeuden kautta.
– Kysymys ei ole vain siitä, kuinka paljon joukkoja rajan taakse tulee, vaan ehdimmekö vahvistaa ilmapuolustuksen, tulenkäytön, huollon ja liittolaisvahvistukset ennen kuin Venäjä muuttaa tilat voimaksi.
Limnell viittaa muun muassa Petroskoin lähelle Novaja Vilgaan (Uusi-Vilka) rakennettavaan varuskuntaan.
Alue sijaitsee noin 200 kilometrin päässä Niiralan raja-asemasta linnuntietä. Rakennustyöt ovat alkaneet esikuntarakenteiden rakentamisella, ja nousevat rakennukset muistuttavat tyypillisiä venäläisiä kasarmeja.
Samalla myös Petroskoita vielä Novaja Vilgaa lähempänä olevan Rybkan varuskunnan peruskorjaus on käynnistynyt viime vuonna.
LainaaVaarallisin hetki voi syntyä silloin, kun Eurooppa huokaisee helpotuksesta mutta Venäjä aloittaa joukkojensa siirron pohjoiseen. Ukrainan sodan mahdollinen jäätyminen ei poistaisi uhkaa vaan se voisi vapauttaa Venäjälle juuri sen, mitä siltä nyt puuttuu: aikaa ja joukkoja.
1/5
— Jarno Limnell (@JarnoLim) June 12, 2026
LÄHDE: Verkkouutiset.fi/Saara Hietamäki 13.06.2026
#4
Sodanuhka / Suursodan uhka kasvaa
Viimeisin viesti käyttäjältä Markkanen - 26-05-2026Suursodan uhka kasvaa: Jännitteet pahemmat kuin 1914
Luottamus liittosuhteiden pysyvyyteen horjui myös ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä.
Nykyhetkessä ja ensimmäistä maailmansotaa edeltäneessä ajassa on nimekkään norjalaisen historiantutkijan, professori Odd Arne Westadin mielestä useita yhteisiä piirteitä. Kolme niistä on erityisen silmiinpistäviä, hän sanoo ranskalaislehti l'Expressille.
– Niistä ensimmäinen lienee kaikille ilmeinen: elämme moninapaisessa maailmassa. Emme ole palaamassa kylmän sodan kaksinapaisuuteen emmekä vuoden 1991 jälkeen koettuun Yhdysvaltojen yksinomaiseen ylivalta-asemaan. Tällaista moninapaisuutta kukaan meistä ei ole oikeasti elinaikanaan kokenut. Lähimmän vastaavuuden löytämiseksi on palattava 1800-luvun lopulle ja 1900-luvun alkuun, amerikkalaisen Yalen huippuyliopiston historian ja kansainvälisten suhteiden professorina toimiva Westad toteaa.
Toinen leimallinen yhtäläisyys on hänen mukaansa siinä, että kaikki suurvallat kilpailevat pääasiassa saman talousjärjestelmän sisällä, kun taas kylmän sodan aikana Neuvostoliiton johtama leiri pyrki tuhoamaan globaalisti koko kapitalistisen järjestelmän ja korvaamaan se jollain täysin muulla. Tämäkin muistuttaa sata vuotta sitten vallinnutta asetelmaa.
– Valitettavasti näen monia yhtäläisyyksiä myös nykyisten alueellisten sotien ja ensimmäistä maailmansotaa edeltäneiden konfliktien välillä. Nykyajan sodat muistuttavat minua olemukseltaan silloisista jännitteistä, jolloin monet myös kuvittelivat konfliktien pysyvän hallittuina ja rajoittuvan niille alueille, joilla ne olivat alkaneet – Balkanille tai muualle, hän jatkaa.
Kun todellinen maailmanlaajuinen kriisi sitten kesällä 1914 – vastoin useimpia odotuksia – puhkesi, alueellisia konflikteja ei enää kyetty pitämään erillään toisistaan.
– Ne kaikki yhtyivät yhdeksi helvetiksi, joka laukaisi maailmansodan, hän kiteyttää.
Seuraavat Sarajevon laukaukset
Opiskelija Gavrilo Principin 28. kesäkuuta 1914 toteuttama Itävalta-Unkarin arkkiherttua Franz Ferdinandin murha – kuuluisat Sarajevon laukaukset – riittivät kärjistämään silloiset jännitteet maailmansodaksi.
– Suurvaltojen keskinäiset jännitteet ovat tällä hetkellä rakenteellisesti paljon pahempia kuin keväällä 1914. Jos johtajat eivät kyenneet silloin hallitsemaan Sarajevon salamurhan kaltaista odottamatonta tapahtumaa, uskon, että me olemme nykyään monin tavoin vielä huonommin valmistautuneita vastaavaan kriisiin, Westad sanoo.
– Yksi ilmeisimmistä yhtäläisyyksistä 1900-luvun alun ja nykyhetken välillä on mielestäni terrorismin yleisyys. Terroristit murhasivat vuosina 1900–1914 enemmän valtiojohtajia kuin minään muun aikana historiassa. Uhka tuli tuolloin lukuisten erilaisten, omaa agendaansa ajaneiden ryhmien tahoilta – äärinationalisteilta, uskonnollisilta fanaatikoilta, poliittisilta radikaaleilta. Tämäkin muistuttaa nykyaikaa, jota leimaa hyvin erilaisista ryhmistä kumpuavan poliittisen väkivallan lisääntyminen, hän toteaa.
– Vuonna 1914 ongelmana ei ollut niinkään liittoumien olemassaolo vaan se, että johtajat alkoivat epäillä niiden tehokkuutta. Suuri osa kesällä 1914 otetuista riskeistä – erityisesti saksalaisella puolella – liittyi ajatukseen, että aiempien diplomaattisten ja poliittisten signaalien perusteella liittoumat eivät ehkä enää olleetkaan yhtä vahvoja kuin aiemmin. Niillä ei ollut enää entistä pelotevaikutusta. Vuonna 1914 se rohkaisi riskinottoon, hän painottaa.
Hän muistuttaa Britannian – 1800-luvun johtavan suurvallan – tehneen 1900-luvun ensimmäisinä vuosina sarjan dramaattisia virheitä käyttäessään suuren osan resursseistaan buurisodan ja muiden siirtomaasotien kaltaisiin toisarvoisiin konflikteihin kaukana Euroopasta.
– Se ei todellakaan vahvistanut Britannian valta-asemaa. Ja nyt Yhdysvallat on tietyllä tavalla toistamassa samaa virhettä, hän varoittaa.
LÄHDE: Verkkouutiset.fi/Heikki Hakala 26.05.2026
Ei hyvältä näytä! Markkanen
Luottamus liittosuhteiden pysyvyyteen horjui myös ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä.
Nykyhetkessä ja ensimmäistä maailmansotaa edeltäneessä ajassa on nimekkään norjalaisen historiantutkijan, professori Odd Arne Westadin mielestä useita yhteisiä piirteitä. Kolme niistä on erityisen silmiinpistäviä, hän sanoo ranskalaislehti l'Expressille.
– Niistä ensimmäinen lienee kaikille ilmeinen: elämme moninapaisessa maailmassa. Emme ole palaamassa kylmän sodan kaksinapaisuuteen emmekä vuoden 1991 jälkeen koettuun Yhdysvaltojen yksinomaiseen ylivalta-asemaan. Tällaista moninapaisuutta kukaan meistä ei ole oikeasti elinaikanaan kokenut. Lähimmän vastaavuuden löytämiseksi on palattava 1800-luvun lopulle ja 1900-luvun alkuun, amerikkalaisen Yalen huippuyliopiston historian ja kansainvälisten suhteiden professorina toimiva Westad toteaa.
Toinen leimallinen yhtäläisyys on hänen mukaansa siinä, että kaikki suurvallat kilpailevat pääasiassa saman talousjärjestelmän sisällä, kun taas kylmän sodan aikana Neuvostoliiton johtama leiri pyrki tuhoamaan globaalisti koko kapitalistisen järjestelmän ja korvaamaan se jollain täysin muulla. Tämäkin muistuttaa sata vuotta sitten vallinnutta asetelmaa.
– Valitettavasti näen monia yhtäläisyyksiä myös nykyisten alueellisten sotien ja ensimmäistä maailmansotaa edeltäneiden konfliktien välillä. Nykyajan sodat muistuttavat minua olemukseltaan silloisista jännitteistä, jolloin monet myös kuvittelivat konfliktien pysyvän hallittuina ja rajoittuvan niille alueille, joilla ne olivat alkaneet – Balkanille tai muualle, hän jatkaa.
Kun todellinen maailmanlaajuinen kriisi sitten kesällä 1914 – vastoin useimpia odotuksia – puhkesi, alueellisia konflikteja ei enää kyetty pitämään erillään toisistaan.
– Ne kaikki yhtyivät yhdeksi helvetiksi, joka laukaisi maailmansodan, hän kiteyttää.
Seuraavat Sarajevon laukaukset
Opiskelija Gavrilo Principin 28. kesäkuuta 1914 toteuttama Itävalta-Unkarin arkkiherttua Franz Ferdinandin murha – kuuluisat Sarajevon laukaukset – riittivät kärjistämään silloiset jännitteet maailmansodaksi.
– Suurvaltojen keskinäiset jännitteet ovat tällä hetkellä rakenteellisesti paljon pahempia kuin keväällä 1914. Jos johtajat eivät kyenneet silloin hallitsemaan Sarajevon salamurhan kaltaista odottamatonta tapahtumaa, uskon, että me olemme nykyään monin tavoin vielä huonommin valmistautuneita vastaavaan kriisiin, Westad sanoo.
– Yksi ilmeisimmistä yhtäläisyyksistä 1900-luvun alun ja nykyhetken välillä on mielestäni terrorismin yleisyys. Terroristit murhasivat vuosina 1900–1914 enemmän valtiojohtajia kuin minään muun aikana historiassa. Uhka tuli tuolloin lukuisten erilaisten, omaa agendaansa ajaneiden ryhmien tahoilta – äärinationalisteilta, uskonnollisilta fanaatikoilta, poliittisilta radikaaleilta. Tämäkin muistuttaa nykyaikaa, jota leimaa hyvin erilaisista ryhmistä kumpuavan poliittisen väkivallan lisääntyminen, hän toteaa.
– Vuonna 1914 ongelmana ei ollut niinkään liittoumien olemassaolo vaan se, että johtajat alkoivat epäillä niiden tehokkuutta. Suuri osa kesällä 1914 otetuista riskeistä – erityisesti saksalaisella puolella – liittyi ajatukseen, että aiempien diplomaattisten ja poliittisten signaalien perusteella liittoumat eivät ehkä enää olleetkaan yhtä vahvoja kuin aiemmin. Niillä ei ollut enää entistä pelotevaikutusta. Vuonna 1914 se rohkaisi riskinottoon, hän painottaa.
Hän muistuttaa Britannian – 1800-luvun johtavan suurvallan – tehneen 1900-luvun ensimmäisinä vuosina sarjan dramaattisia virheitä käyttäessään suuren osan resursseistaan buurisodan ja muiden siirtomaasotien kaltaisiin toisarvoisiin konflikteihin kaukana Euroopasta.
– Se ei todellakaan vahvistanut Britannian valta-asemaa. Ja nyt Yhdysvallat on tietyllä tavalla toistamassa samaa virhettä, hän varoittaa.
LÄHDE: Verkkouutiset.fi/Heikki Hakala 26.05.2026
Ei hyvältä näytä! Markkanen
#5
Tekoäly / Google soittaa hälytyskelloja
Viimeisin viesti käyttäjältä Taakkatoimitus - 14-05-2026Google soittaa hälytyskelloja – Pelätty mullistus tuli nopeammin kuin kuviteltiin
Tässä tapauksessa Google uskoo ennättäneensä estää iskun ajoissa.
Google kertoi maanantaina tunnistaneensa ensimmäistä kertaa historiassa rikollisten valmisteleman laajan kyberhyökkäyksen yrityksen, joka oli tekoälyn avulla pitkälti automatisoitu. Rikollisryhmä käytti tekoälyä ensin etsiäkseen aiemmin raportoimattoman haavoittuvuuden ohjelmistosta ja sitten suunnitellakseen sitä hyväksikäyttävän hyökkäyksen, kuten muun muassa The New York Times uutisoi.
Rikolliset käyttivät tekoälyn laatimaa python-skriptiä yrittäessään ohittaa kaksivaiheisen todennuksen suositussa järjestelmänvalvontatyökalussa. Google ilmoitti haavoittuvuudesta työkalun kehittäjälle, joten ongelma ehdittiin todennäköisesti paikata ennen kuin vahinkoja ehti syntyä.
Google ei paljastanut hyökkäyksen tarkkaa ajankohtaa, kohteita tai iskussa käytettyä tekoälymallia. Yhtiö kuitenkin vahvisti, että kyseessä ei ollut sen oma Gemini-chattibotti.
Tekoälyavusteiseksi iskun paljasti esimerkiksi liiallinen määrä kommentteja hyökkäyskoodin seassa sellaisella tavalla, jollaisia ihmiskoodarit eivät kirjoittaisi.
Google Threat Intelligence Groupin pääanalyytikko John Hultquist kuvaili löydöstä "esimauksi siitä, mitä on tulossa": ongelma on luultavasti paljon nyt arvattua suurempi. Kiina ja Pohjois-Korea ovat osoittaneet kiinnostusta tekoälypohjaisten hyökkäysten käyttämiseen.
Tapaus herättää kysymyksiä tekoälymallien valvonnasta. Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin hallinto pohtii parhaillaan markkinoille tulevien tekoälymallien valvonnan tarvetta sen jälkeen, kun Anthropicin Mythos-kielimallin kerrottiin löytäneen tuhansittain haavoittuvuuksia ohjelmistoista.
Päivitys kello 12.35:
Oikaistu kohta, jossa aiemmin mainittiin Etelä-Korea. Kyse oli Pohjois-Koreasta.
LÄHDE: TIVI.FI/Suvi Korhonen 13.05.2026
Taakkatoimitus
Tässä tapauksessa Google uskoo ennättäneensä estää iskun ajoissa.
Google kertoi maanantaina tunnistaneensa ensimmäistä kertaa historiassa rikollisten valmisteleman laajan kyberhyökkäyksen yrityksen, joka oli tekoälyn avulla pitkälti automatisoitu. Rikollisryhmä käytti tekoälyä ensin etsiäkseen aiemmin raportoimattoman haavoittuvuuden ohjelmistosta ja sitten suunnitellakseen sitä hyväksikäyttävän hyökkäyksen, kuten muun muassa The New York Times uutisoi.
Rikolliset käyttivät tekoälyn laatimaa python-skriptiä yrittäessään ohittaa kaksivaiheisen todennuksen suositussa järjestelmänvalvontatyökalussa. Google ilmoitti haavoittuvuudesta työkalun kehittäjälle, joten ongelma ehdittiin todennäköisesti paikata ennen kuin vahinkoja ehti syntyä.
Google ei paljastanut hyökkäyksen tarkkaa ajankohtaa, kohteita tai iskussa käytettyä tekoälymallia. Yhtiö kuitenkin vahvisti, että kyseessä ei ollut sen oma Gemini-chattibotti.
Tekoälyavusteiseksi iskun paljasti esimerkiksi liiallinen määrä kommentteja hyökkäyskoodin seassa sellaisella tavalla, jollaisia ihmiskoodarit eivät kirjoittaisi.
Google Threat Intelligence Groupin pääanalyytikko John Hultquist kuvaili löydöstä "esimauksi siitä, mitä on tulossa": ongelma on luultavasti paljon nyt arvattua suurempi. Kiina ja Pohjois-Korea ovat osoittaneet kiinnostusta tekoälypohjaisten hyökkäysten käyttämiseen.
Tapaus herättää kysymyksiä tekoälymallien valvonnasta. Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin hallinto pohtii parhaillaan markkinoille tulevien tekoälymallien valvonnan tarvetta sen jälkeen, kun Anthropicin Mythos-kielimallin kerrottiin löytäneen tuhansittain haavoittuvuuksia ohjelmistoista.
Päivitys kello 12.35:
Oikaistu kohta, jossa aiemmin mainittiin Etelä-Korea. Kyse oli Pohjois-Koreasta.
LÄHDE: TIVI.FI/Suvi Korhonen 13.05.2026
Taakkatoimitus
#6
Tekoäly / Onko aika painaa paniikkinappu...
Viimeisin viesti käyttäjältä Taakkatoimitus - 24-04-2026Onko aika painaa paniikkinappulaa? Mythos-tekoälystä leviää hyvin huolestuttavaa tietoa!
Ulkopuolinen ryhmä pääsi käsiksi malliin tiettävästi heti sen julkaisupäivänä.
Tekoäly-yhtiö Anthropicin vallankumoukselliseksi kuvailtu Mythos-kielimalli on mahdollisesti päätynyt jo vääriin käsiin.
Asiasta uutisoiva TechCrunch siteeraa uutistoimisto Bloombergin tietoja, joiden mukaan tunnistamaton "yksityinen verkkofoorumi" on saanut pääsyn työkaluun.
– Tutkimme ilmoitusta luvattomasta pääsystä Claude Mythos Preview'hun jonkin kolmannen osapuolen toimittajaympäristömme kautta, Anthropicin tiedottaja vahvistaa TechCrunchille.
Lue myös:
Tekoäly löysi jotain, mitä yksikään ihminen ei löytänyt 27 vuodessa
Ryhmä on tiettävästi kokeillut erilaisia strategioita päästäkseen käsiksi malliin, muun muassa yrittämällä luvatta käyttää sitä pääsyä, joka oli Bloombergin haastatteleman henkilön käytössä.
Kyseinen henkilö työskentelee tällä hetkellä kolmannen osapuolen urakoitsijalla, joka tekee töitä Anthropicille.
Ryhmän jäsenet ovat osa Discord-kanavaa, joka etsii tietoa julkaisemattomista tekoälymalleista. Ryhmä on käyttänyt Mythosta sen julkaisupäivästä asti säännöllisesti, ja toimitti Bloombergille todisteita käytöstään kuvakaappauksilla.
Kyseinen ryhmä on "kiinnostunut kokeilemaan uusia malleja, ei aiheuttamaan tuhoa niillä", lähde kertoo Bloombergille.
Mythos julkaistiin valikoidulle joukolle yrityksiä osana Project Glasswing -nimistä aloitetta. Rajoitetulla julkaisulla pyritään estämään mallin käyttö pahantahtoisilta toimijoilta.
Työkalua voitaisiin käyttää aseena yritysten turvallisuutta vastaan, ja esimerkiksi pankkimaailma on pitänyt hätäkokouksia Mythosin kyvykkyyksistä.
Jos väitteet luvattomasta pääsystä osoittautuvat todeksi, voi asiasta koitua ongelmia vastuullista linjaa markkinoivalle Anthropicille.
LÄHDE: IL.fi/Marko Pinola 23.04.2026
Taakkatoimitus
Ulkopuolinen ryhmä pääsi käsiksi malliin tiettävästi heti sen julkaisupäivänä.
Tekoäly-yhtiö Anthropicin vallankumoukselliseksi kuvailtu Mythos-kielimalli on mahdollisesti päätynyt jo vääriin käsiin.
Asiasta uutisoiva TechCrunch siteeraa uutistoimisto Bloombergin tietoja, joiden mukaan tunnistamaton "yksityinen verkkofoorumi" on saanut pääsyn työkaluun.
– Tutkimme ilmoitusta luvattomasta pääsystä Claude Mythos Preview'hun jonkin kolmannen osapuolen toimittajaympäristömme kautta, Anthropicin tiedottaja vahvistaa TechCrunchille.
Lue myös:
Tekoäly löysi jotain, mitä yksikään ihminen ei löytänyt 27 vuodessa
Ryhmä on tiettävästi kokeillut erilaisia strategioita päästäkseen käsiksi malliin, muun muassa yrittämällä luvatta käyttää sitä pääsyä, joka oli Bloombergin haastatteleman henkilön käytössä.
Kyseinen henkilö työskentelee tällä hetkellä kolmannen osapuolen urakoitsijalla, joka tekee töitä Anthropicille.
Ryhmän jäsenet ovat osa Discord-kanavaa, joka etsii tietoa julkaisemattomista tekoälymalleista. Ryhmä on käyttänyt Mythosta sen julkaisupäivästä asti säännöllisesti, ja toimitti Bloombergille todisteita käytöstään kuvakaappauksilla.
Kyseinen ryhmä on "kiinnostunut kokeilemaan uusia malleja, ei aiheuttamaan tuhoa niillä", lähde kertoo Bloombergille.
Mythos julkaistiin valikoidulle joukolle yrityksiä osana Project Glasswing -nimistä aloitetta. Rajoitetulla julkaisulla pyritään estämään mallin käyttö pahantahtoisilta toimijoilta.
Työkalua voitaisiin käyttää aseena yritysten turvallisuutta vastaan, ja esimerkiksi pankkimaailma on pitänyt hätäkokouksia Mythosin kyvykkyyksistä.
Jos väitteet luvattomasta pääsystä osoittautuvat todeksi, voi asiasta koitua ongelmia vastuullista linjaa markkinoivalle Anthropicille.
LÄHDE: IL.fi/Marko Pinola 23.04.2026
Taakkatoimitus
#7
Tekoäly / Tekoäly tuhoaa ihmisten ajatte...
Viimeisin viesti käyttäjältä Taakkatoimitus - 22-04-2026Tekoäly tuhoaa ihmisten ajattelun aivan täysin: Romahdus jopa –55 % eikä muisti toimi pätkääkään, tutkimus todisti!
Paitsi laiskistumiseen, tekoäly saattaa johtaa "kognitiiviseen antautumiseen".
Luovan tekoälyn käyttö oman kirjoitustyön helpottamiseen romahduttaa ihmisen oman aivotyön, kertoo BBC tuoreessa uutisessaan�. Viime kesänä alustavasti julkaistun tieteellisen tutkimuksen mukaan tekoälyn käyttö kirjoittamiseen vähensi koehenkilöiden aivotoimintaa jopa 55 prosentilla verrattuna niihin, jotka kirjoittivat omia aivojaan käyttäen.
Natalie Kosmynan johtamassa, amerikkalaisessa huippuyliopisto MIT:ssä toteutetussa tutkimuksessa vertailtiin kolmea ryhmää. Kaikkien piti kirjoittaa essee (lähes) vapaavalintaisesta aiheesta, mutta eri ryhmille oli määritelty eri säännöt siinä, miten paljon tietoteknisiä apuvälineitä sai käyttää.
Yhden ryhmän piti kirjoittaa kokonaan itse. Toinen ryhmä sai hyödyntää Googlen perinteistä hakua siten, että tekoälyavustin oli kytketty pois päältä. Kolmas ryhmä käytti Chat GPT:tä.
Tulokset olivat Kosmynan mukaan "silmiä avaavia". Tekstiä itse tuottaneiden ihmisten aivot "olivat liekeissä" – sähkökäyrät paljastivat aivojen eri osien välillä runsasta tietoliikennettä. Googlen käyttö vähensi aivojen aktiivisuutta jo havaittavasti, ja Chat GPT romahdutti sen täysin.
"Koehenkilöiden aivot eivät sentään nukahtaneet, mutta luovuudesta ja tiedonkäsittelystä vastaavat aivoalueet aktivoituivat paljon vähemmän", Kosmyna kommentoi BBC:lle.
Norjalaisprofessori tylyttää Suomea varoittavana esimerkkinä: Koulujen ei pidä hylätä käsin kirjoittamista
digihuumassa – kynällä kirjoittaen muistaa paremmin
Aivotutkimus paljastaa: Chat GPT:n käyttö voi johtaa pitkäaikaiseen alisuoriutumiseen
Tekoälyn käyttö romahdutti myös sen, miten paljon koehenkilöt muistivat esseensä sisällöstä. Chat GPT:tä käyttänyt ryhmä ei yleisesti ottaen kyennyt juurikaan kertomaan, mitä tuotos sisälsi.
Kosmynan ryhmän tieteellinen artikkeli on julkaistu alustavasti Arxiv-palvelussa�. Se on vapaasti luettavissa. Artikkelin vertaisarviointi on edelleen kesken.
"Kognitiivinen antautuminen"
Kaikeksi onneksi aivotoiminnan romahtaminen tekoälyä käytettäessä ei tarkoita sitä, että tekoäly suoraan tuhoaisi ihmisen aivotoimintaa. Kyse on ensimmäisenä likiarviona laiskistumisesta. Jos oman ajattelun ulkoistaa tietokoneelle, aivot laiskottelevat.
Jos kuitenkin laiskottelu jatkuu pitkään, se voi tyhmentää ihmisiä vastaavalla tavoin kuin liikunnan puute romahduttaa ihmisten ruumiinkunnon.
Toisaalta jotkut kognitiotieteen tutkijat puhuvat BBC:n mukaan astetta vakavammasta ilmiöstä, "kognitiivisesta antautumisesta". Se tarkoittaa, että monet luovaa tekoälyä käyttävistä ihmisistä alkavat kritiikittömästi uskoa sitä mitä tekoäly sanoo.
Tämän ilmiön ovat nostaneet esille ainakin amerikkalaistutkijat Steven Shaw ja Gideon Nave pari kuukautta vanhassa tieteellisessä artikkelissaan�. Myös tämä teksti on vapaasti luettavissa.
LÄHDE: Tekniikkatalous.fi/Tuomas Kangasniemi 20.04.2026
Taakkatoimitus
Paitsi laiskistumiseen, tekoäly saattaa johtaa "kognitiiviseen antautumiseen".
Luovan tekoälyn käyttö oman kirjoitustyön helpottamiseen romahduttaa ihmisen oman aivotyön, kertoo BBC tuoreessa uutisessaan�. Viime kesänä alustavasti julkaistun tieteellisen tutkimuksen mukaan tekoälyn käyttö kirjoittamiseen vähensi koehenkilöiden aivotoimintaa jopa 55 prosentilla verrattuna niihin, jotka kirjoittivat omia aivojaan käyttäen.
Natalie Kosmynan johtamassa, amerikkalaisessa huippuyliopisto MIT:ssä toteutetussa tutkimuksessa vertailtiin kolmea ryhmää. Kaikkien piti kirjoittaa essee (lähes) vapaavalintaisesta aiheesta, mutta eri ryhmille oli määritelty eri säännöt siinä, miten paljon tietoteknisiä apuvälineitä sai käyttää.
Yhden ryhmän piti kirjoittaa kokonaan itse. Toinen ryhmä sai hyödyntää Googlen perinteistä hakua siten, että tekoälyavustin oli kytketty pois päältä. Kolmas ryhmä käytti Chat GPT:tä.
Tulokset olivat Kosmynan mukaan "silmiä avaavia". Tekstiä itse tuottaneiden ihmisten aivot "olivat liekeissä" – sähkökäyrät paljastivat aivojen eri osien välillä runsasta tietoliikennettä. Googlen käyttö vähensi aivojen aktiivisuutta jo havaittavasti, ja Chat GPT romahdutti sen täysin.
"Koehenkilöiden aivot eivät sentään nukahtaneet, mutta luovuudesta ja tiedonkäsittelystä vastaavat aivoalueet aktivoituivat paljon vähemmän", Kosmyna kommentoi BBC:lle.
Norjalaisprofessori tylyttää Suomea varoittavana esimerkkinä: Koulujen ei pidä hylätä käsin kirjoittamista
digihuumassa – kynällä kirjoittaen muistaa paremmin
Aivotutkimus paljastaa: Chat GPT:n käyttö voi johtaa pitkäaikaiseen alisuoriutumiseen
Tekoälyn käyttö romahdutti myös sen, miten paljon koehenkilöt muistivat esseensä sisällöstä. Chat GPT:tä käyttänyt ryhmä ei yleisesti ottaen kyennyt juurikaan kertomaan, mitä tuotos sisälsi.
Kosmynan ryhmän tieteellinen artikkeli on julkaistu alustavasti Arxiv-palvelussa�. Se on vapaasti luettavissa. Artikkelin vertaisarviointi on edelleen kesken.
"Kognitiivinen antautuminen"
Kaikeksi onneksi aivotoiminnan romahtaminen tekoälyä käytettäessä ei tarkoita sitä, että tekoäly suoraan tuhoaisi ihmisen aivotoimintaa. Kyse on ensimmäisenä likiarviona laiskistumisesta. Jos oman ajattelun ulkoistaa tietokoneelle, aivot laiskottelevat.
Jos kuitenkin laiskottelu jatkuu pitkään, se voi tyhmentää ihmisiä vastaavalla tavoin kuin liikunnan puute romahduttaa ihmisten ruumiinkunnon.
Toisaalta jotkut kognitiotieteen tutkijat puhuvat BBC:n mukaan astetta vakavammasta ilmiöstä, "kognitiivisesta antautumisesta". Se tarkoittaa, että monet luovaa tekoälyä käyttävistä ihmisistä alkavat kritiikittömästi uskoa sitä mitä tekoäly sanoo.
Tämän ilmiön ovat nostaneet esille ainakin amerikkalaistutkijat Steven Shaw ja Gideon Nave pari kuukautta vanhassa tieteellisessä artikkelissaan�. Myös tämä teksti on vapaasti luettavissa.
LÄHDE: Tekniikkatalous.fi/Tuomas Kangasniemi 20.04.2026
Taakkatoimitus
#8
Sodanuhka / Vladimir Putinin väitetään val...
Viimeisin viesti käyttäjältä Markkanen - 23-02-2026Saksalaiskenraalin mukaan suursodan merkit ovat jo ilmassa.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa saattaa laajentua muualle Eurooppaan. Näin varoittaa Saksan puolustusvoimien kenraali ja liittovaltion turvallisuusakatemian puheenjohtaja Wolf-Jürgen Stahl.
Saksalaiskenraali esitti The Timesin mukaan näkemyksensä Naton Steadfast Dart -harjoituksen yhteydessä pitämässään puheessa.
Wolf-Jürgen Stahl kertoi nähneensä lukuisia merkkejä siitä, että Venäjän diktaattori Vladimir Putin valmistautuu hyökkäyssotaan Natoa vastaan.
– Tulemme kokemaan asioita, joita emme osaa edes kuvitella juuri nyt, kenraali sanoi.
– Kun katson, miten Putin on tähän asti toiminut, ja miten hän on arvioni mukaan ikään kuin tehtävässä länttä vastaan, ei ole mitään epäilystä siitä, käyttäisikö hän sotilaallisia keinoja. Jos hän saa tilaisuuden, hän käyttää niitä.
Stahl lisäsi, että Saksa on jo nyt jatkuvasti Venäjän ei-sotilaallisten hyökkäysten kohteena.
Puheessaan kenraali sanoi, että Saksan turvallisuudella on neljä tukipilaria. Ne ovat Euroopan unioni, Nato, taloudellinen vahvuus ja yhteenkuuluvuuden tunne. Ne ovat hänen mukaansa kuitenkin tällä hetkellä kovan paineen alla.
– Maailma repeää liitoksistaan, kenraali totesi.
– Se on myrskyisä. Se on kova. Se on laiton, se on epäjärjestyksen tilassa. Meidän on kiireesti vahvistettava perustuksiamme, hän jatkoi.
Entä jos Venäjä hyökkää Baltiaan?
Saksan isännöimään vuosittaiseen Naton Steadfast Dart -harjoitukseen osallistuu noin 7 300 sotilasta Keski- ja Etelä-Euroopasta. Harjoituksella testataan, miten liittokunnan logistinen keskus kykenisi laajamittaiseen joukkojen siirtoon nopeasti.
Learn m
Harjoitusta on The Timesin mukaan varjostanut saksalaislehti Die Weltin ja Helmut Schmidt -yliopiston sotapeli, joka mallinsi Venäjän hyökkäystä Naton alueelle. Sotapelissä Venäjä onnistui valtaamaan Naton ja lännen epäröinnin takia osan Liettuasta ja Suwalkin käytävän vain kolmessa päivässä.
Saksalaiskenraali Stahl sanoi olevansa huolissaan siitä, miten saksalaiset poliitikot reagoisivat, jos Venäjä yllättäen kaappaisi palan Nato-maan alueesta, kuten Viron rajakaupunki Narvan. Hänen mukaansa tässä tilanteessa voisi kuulla kommentteja, että tilanne täytyy ratkaista diplomaattisesti eikä sotilaallisesti.
– Minulla on siitä tietty huoli.
Saksalaiskenraalin mukaan Naton vastauksen pitäisi olla se, että hyökkääjän sotilaat "heitetään ulos" ja alue palautuu Natolle.
Saksalaiskenraalilta kysyttiin, olisiko eurooppalaisten Nato-maiden jo aika pohtia liittokunnan puolustamista ilman Yhdysvaltoja. Stahl sanoi, että amerikkalaiset ovat kertoneet olevansa yhä "täysin sitoutuneita" liittokunnan puolustamiseen.
LUE MYÖS:
Nato iskisi syvälle Venäjälle, jos Baltiaan hyökätään
LÄHDE: Verkkouutiset.fi/Matti Lepistö 19.02.2026
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa saattaa laajentua muualle Eurooppaan. Näin varoittaa Saksan puolustusvoimien kenraali ja liittovaltion turvallisuusakatemian puheenjohtaja Wolf-Jürgen Stahl.
Saksalaiskenraali esitti The Timesin mukaan näkemyksensä Naton Steadfast Dart -harjoituksen yhteydessä pitämässään puheessa.
Wolf-Jürgen Stahl kertoi nähneensä lukuisia merkkejä siitä, että Venäjän diktaattori Vladimir Putin valmistautuu hyökkäyssotaan Natoa vastaan.
– Tulemme kokemaan asioita, joita emme osaa edes kuvitella juuri nyt, kenraali sanoi.
– Kun katson, miten Putin on tähän asti toiminut, ja miten hän on arvioni mukaan ikään kuin tehtävässä länttä vastaan, ei ole mitään epäilystä siitä, käyttäisikö hän sotilaallisia keinoja. Jos hän saa tilaisuuden, hän käyttää niitä.
Stahl lisäsi, että Saksa on jo nyt jatkuvasti Venäjän ei-sotilaallisten hyökkäysten kohteena.
Puheessaan kenraali sanoi, että Saksan turvallisuudella on neljä tukipilaria. Ne ovat Euroopan unioni, Nato, taloudellinen vahvuus ja yhteenkuuluvuuden tunne. Ne ovat hänen mukaansa kuitenkin tällä hetkellä kovan paineen alla.
– Maailma repeää liitoksistaan, kenraali totesi.
– Se on myrskyisä. Se on kova. Se on laiton, se on epäjärjestyksen tilassa. Meidän on kiireesti vahvistettava perustuksiamme, hän jatkoi.
Entä jos Venäjä hyökkää Baltiaan?
Saksan isännöimään vuosittaiseen Naton Steadfast Dart -harjoitukseen osallistuu noin 7 300 sotilasta Keski- ja Etelä-Euroopasta. Harjoituksella testataan, miten liittokunnan logistinen keskus kykenisi laajamittaiseen joukkojen siirtoon nopeasti.
Learn m
Harjoitusta on The Timesin mukaan varjostanut saksalaislehti Die Weltin ja Helmut Schmidt -yliopiston sotapeli, joka mallinsi Venäjän hyökkäystä Naton alueelle. Sotapelissä Venäjä onnistui valtaamaan Naton ja lännen epäröinnin takia osan Liettuasta ja Suwalkin käytävän vain kolmessa päivässä.
Saksalaiskenraali Stahl sanoi olevansa huolissaan siitä, miten saksalaiset poliitikot reagoisivat, jos Venäjä yllättäen kaappaisi palan Nato-maan alueesta, kuten Viron rajakaupunki Narvan. Hänen mukaansa tässä tilanteessa voisi kuulla kommentteja, että tilanne täytyy ratkaista diplomaattisesti eikä sotilaallisesti.
– Minulla on siitä tietty huoli.
Saksalaiskenraalin mukaan Naton vastauksen pitäisi olla se, että hyökkääjän sotilaat "heitetään ulos" ja alue palautuu Natolle.
Saksalaiskenraalilta kysyttiin, olisiko eurooppalaisten Nato-maiden jo aika pohtia liittokunnan puolustamista ilman Yhdysvaltoja. Stahl sanoi, että amerikkalaiset ovat kertoneet olevansa yhä "täysin sitoutuneita" liittokunnan puolustamiseen.
LUE MYÖS:
Nato iskisi syvälle Venäjälle, jos Baltiaan hyökätään
LÄHDE: Verkkouutiset.fi/Matti Lepistö 19.02.2026
#9
Sodanuhka / Vs: Vladimir Putin valmistelee...
Viimeisin viesti käyttäjältä Puutiainen - 14-01-2026Olen aivan varma, että kun Venäjä on "selvinnyt" Ukrainasta, kääntää se katseensa Baltiaan ja Suomeen. 
Puutiainen
Puutiainen
#10
Sodanuhka / Vladimir Putin valmistelee laa...
Viimeisin viesti käyttäjältä Taakkatoimitus - 08-01-2026"Vladimir Putin valmistelee laajempaa sotaa" – viisi todistetta aikeista, myös Suomi listattu
Euroopan kohtaamien uhkien ja riskien yhdistelmä on Robert Foxin mielestä tappavaa laatua.
Puolustus- ja turvallisuuskysymyksiin erikoistunut brittiläinen konkaritoimittaja, tietokirjailija ja tutkija Robert Fox on 40-vuotisen uransa aikana raportoinut muun muassa Falklandin sodasta, Lähi-idästä, Bosniasta, Kosovosta ja Afganistanista. Nyt hän kertoo näkevänsä viisi merkkiä siitä, että täysimittaista hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan käyvän Venäjän diktaattori Vladimir Putin valmistelee laajempaa sotaa Euroopassa.
– Ensinnäkin on ilmoitettu suunnitelmista kutsua lisää reserviläisiä palvelukseen. Taistelukentän tappiot ovat edelleen valtavat – jopa 400 000 pelkästään [vuonna 2025] ja yli 1 500 päivässä Donbasissa [joulukuussa]. Reserviläiset lähetetään etulinjaan vastoin tavanomaisia palvelussääntöjä. Putin harkinnee jopa puolentoista miljoonan miehen armeijan kokoamista kahden vuoden aikana ja on valmis menettämään suuren osan siitä, Fox sanoo The Independent -lehdessä.
– Toisena todisteena hän mainitsee Eurooppaa vastaan suunnattujen hypersoonisten Orešnik-ohjusten sijoittamisen Valko-Venäjälle.
– Kolmanneksi, Baltian maat. Latviaan kohdistuu jo painostusta. Sen venäläisvähemmistöä, joka muodostaa neljänneksen väestöstä, pommitetaan ja ahdistellaan venäläisellä propagandalla ja vaikuttamisella. Venäjällä on alettu viime aikoina rakentaa uusia tieyhteyksiä Viron ja Latvian rajoille, Fox toteaa.
-Neljäntenä Viitteitä sotavalmisteluista antavat hänen mielestään myös muihin Naton etulinjan maihin kohdistetut hybriditoimet, kuten Suomen epävakauttamiseen tähdännyt välineellistetty maahanmuutto sekä rajavartioasemien ja -partioiden häirintä Norjassa ja Virossa.
Viidentenä ja viimeisenä seikkana hän nostaa esiin Venäjän laivaston vilkastuneen toiminnan kriittisen infrastruktuurin läheisyydessä sekä Itämerellä, Pohjanmerellä ja Britannian ja Irlannin lähivesillä. Samaan kategoriaan kuuluvat myös tärkeiden satamien ja lentokenttien toimintaa häiritsevät droonit, strategisesti merkittäviin yrityksiin kohdistetut kyberiskut ja suoranaisen sabotaasin.
Kaikesta tästä muodostuu Foxin mukaan uhkien ja riskien tappava yhdistelmä, jonka torjumiseen Britannia on monen muun maan tavoin vielä nytkin aivan liian huonosti valmistautunut.
ALKUPERÄINEN LÄHDE: Verkkouutiset.fi/Heikki Hakala 07.01.2026
Taakkatoimitus
Euroopan kohtaamien uhkien ja riskien yhdistelmä on Robert Foxin mielestä tappavaa laatua.
Puolustus- ja turvallisuuskysymyksiin erikoistunut brittiläinen konkaritoimittaja, tietokirjailija ja tutkija Robert Fox on 40-vuotisen uransa aikana raportoinut muun muassa Falklandin sodasta, Lähi-idästä, Bosniasta, Kosovosta ja Afganistanista. Nyt hän kertoo näkevänsä viisi merkkiä siitä, että täysimittaista hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan käyvän Venäjän diktaattori Vladimir Putin valmistelee laajempaa sotaa Euroopassa.
– Ensinnäkin on ilmoitettu suunnitelmista kutsua lisää reserviläisiä palvelukseen. Taistelukentän tappiot ovat edelleen valtavat – jopa 400 000 pelkästään [vuonna 2025] ja yli 1 500 päivässä Donbasissa [joulukuussa]. Reserviläiset lähetetään etulinjaan vastoin tavanomaisia palvelussääntöjä. Putin harkinnee jopa puolentoista miljoonan miehen armeijan kokoamista kahden vuoden aikana ja on valmis menettämään suuren osan siitä, Fox sanoo The Independent -lehdessä.
– Toisena todisteena hän mainitsee Eurooppaa vastaan suunnattujen hypersoonisten Orešnik-ohjusten sijoittamisen Valko-Venäjälle.
– Kolmanneksi, Baltian maat. Latviaan kohdistuu jo painostusta. Sen venäläisvähemmistöä, joka muodostaa neljänneksen väestöstä, pommitetaan ja ahdistellaan venäläisellä propagandalla ja vaikuttamisella. Venäjällä on alettu viime aikoina rakentaa uusia tieyhteyksiä Viron ja Latvian rajoille, Fox toteaa.
-Neljäntenä Viitteitä sotavalmisteluista antavat hänen mielestään myös muihin Naton etulinjan maihin kohdistetut hybriditoimet, kuten Suomen epävakauttamiseen tähdännyt välineellistetty maahanmuutto sekä rajavartioasemien ja -partioiden häirintä Norjassa ja Virossa.
Viidentenä ja viimeisenä seikkana hän nostaa esiin Venäjän laivaston vilkastuneen toiminnan kriittisen infrastruktuurin läheisyydessä sekä Itämerellä, Pohjanmerellä ja Britannian ja Irlannin lähivesillä. Samaan kategoriaan kuuluvat myös tärkeiden satamien ja lentokenttien toimintaa häiritsevät droonit, strategisesti merkittäviin yrityksiin kohdistetut kyberiskut ja suoranaisen sabotaasin.
Kaikesta tästä muodostuu Foxin mukaan uhkien ja riskien tappava yhdistelmä, jonka torjumiseen Britannia on monen muun maan tavoin vielä nytkin aivan liian huonosti valmistautunut.
ALKUPERÄINEN LÄHDE: Verkkouutiset.fi/Heikki Hakala 07.01.2026
Taakkatoimitus